Jarkko K. Hellström on suomalainen elintarviketieteilijä ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jokioisilla. Hänen osaamisalueensa kuuluvat esimerkiksi elintarvikkeiden fenoliyhdisteiden tutkimus sekä elintarvikeanalyysit HPLC-kromatografilla.[1]
Hellström valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 2003 maisteriksi pääaineenaan elintarvikekemia.[2] Hänen pro gradu -työnsä (2003) käsitteli oluen vierasaineiden määritystä nestekromatografilla.[3]
Hän on työtovereineen tutkinut sekä suomalaisissa että ulkomaisista elintarvikkeista esimerkiksi marjojen, perunoiden ja viljatuotteiden fenoliyhdisteitä (kuten flavonoideja), muuta kemiallista koostumusta ja terveysvaikutuksia (esim. [4][5][6][7]). Marraskuussa 2017 Hellström nousi alansa viitatuimpien tutkijoiden listalle paljolti listalla jo aiemmin olleen työtoverinsa Pirjo Mattilan kanssa tehdyillä yhteisartikkeleilla (Agricultural sciences -aihealueesta, joka sisältää elintarviketieteet). Hellström ylsi samalla kaikkiaan noin 3 300 tutkijaa maailmanlaajuisesti sisältävällä 2017 Highly Cited Researchers -listan runsaan kahdenkymmenen Suomessa työskentelevän tutkijan ryhmään.[8][9]
Lähteet
- ↑ Arkistoitu kopio Natural Resources Institute Finland (Luke), luke.fi. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Jarkko Hellström: Jarkko Hellström linked.in. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Jarkko Hellström: I Vierasaineet oluessa; II Deoksinivalenolin, zearalenonin, α-zearalenolin ja β-zearalenolin nestekromatografinen määrittäminen oluesta (Pro gradu Helsingin yliopiston Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitokselle. Julkaistu sarjassa Elintarvikealan koulutusohjelman tutkimuksia (EKT-sarja) ISSN 0355-1180; 1291) teostiedot via Kansalliskirjasto, finna.fi. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 20.11.2017. (suomeksi)
- ↑ Pirjo Mattila & Jarkko Hellström: Phenolic acids in potatoes, vegetables, and some of their products (https://doi.org/10.1016/j.jfca.2006.05.007)+Journal of Food Composition and Analysis, 20 (3–4): 152-160. May 2007. Elsevier B.V.. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Ritva Repo-Carrasco-Valencia, Jarkko K. Hellström, Juha-Matti Pihlava & Pirjo H. Mattila: Flavonoids and other phenolic compounds in Andean indigenous grains: Quinoa (Chenopodium quinoa), kañiwa (Chenopodium pallidicaule) and kiwicha (Amaranthus caudatus) (https://doi.org/10.1016/j.foodchem.2009.09.087)+Food Chemistry, 120 (1): 128-133. 1.5.2010. Elsevier B.V.. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Jarkko K. Hellström, A. Riitta Törrönen & Pirjo H. Mattila: Proanthocyanidins in Common Food Products of Plant Origin (https://doi.org/10.1021/jf901434d)+J. Agric. Food Chem., 57 (17): 7899–7906. 2009. American Chemical Society, acs.org. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Britt-Marie Loo, Iris Erlund, Raika Koli, Pauli Puukka, Jarkko Hellström, Kristiina Wähälä, Pirjo Mattila & Antti Jula: Consumption of chokeberry (Aronia mitschurinii) products modestly lowered blood pressure and reduced low-grade inflammation in patients with mildly elevated blood pressure (https://doi.org/10.1016/j.nutres.2016.09.005)+Nutrition Research, 36 (11): 1222-1230. Nov. 2016. Elsevier B.V.. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ 2017 Highly Cited Researchers (2017 Viitatuimmat tieteilijät. Kirjoittamalla kohtaan "Search name and affiliation" maanimi "Finland" voi hakea kotiorganisaatioltaan Suomessa toimivat tieteilijät) Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 19.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Christopher King: The World’s Most Influential Scientific Minds (Listaus perustuu Web of Sciencen viitetietokantaan ja mukana on noin 3 300 eniten edellisen 11 vuoden aikana viitatuinta tieteilijää maailmanlaajuisesti. Julkaisutietokannan kattavuudesta johtuen haku korostaa vahvasti englanninkielisiä julkaisuja.) 14.11.2017. Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 19.11.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
