Ussher syntyi Dublinissa suhteellisen varakkaaseen englantilais-irlantilaiseen perheeseen. Hän oli lahjakas lingvisti ja aloitti opiskelut vastikään perustetussa Dublinin Trinity Collegessa 9. tammikuuta 1594 kolmentoista vuoden ikäisenä. Hän valmistui vuonna 1600 ja sai maisterin arvon vuonna 1601. Vuonna 1602 hän sai diakonin ja papin viran koulun kappelista sedältään, joka oli Armagh’n ja koko Irlannin arkkipiispa.
Hän jatkoi opintoja ja valmistui teologian tohtoriksi ja professoriksi vuonna 1607. Hän toimi koulun varakanslerina vuosina 1614 ja 1617. Vuonna 1621 hän sai Meathin piispan viran, ja vuonna 1625 Armagh’n arkkipiispan viran nykyisessä Pohjois-Irlannissa. Näin hänestä tuli Irlannin protestanttisen eli anglikaanisen kirkon pää. Tehtävä ei ollut helppo Irlannissa, joka oli ja on edelleen enimmäkseen katolinen maa. Monien aikalaistensa tavoin hän oli jyrkästi katolista oppia vastaan. Vuonna 1626 hän esimerkiksi kirjoitti seuraavasti:
»Papistien uskonto on taikauskoista ja epäjumalia palvovaa; heidän uskonsa ja oppinsa on virheellinen ja harhaoppinen; heidän kirkkonsa ... luopiomainen; heidän suvaitsemisensa, tai suostuminen siihen, että he saisivat vapaasti harjoittaa uskontoaan ... on hirvittävä synti.»
Ussher osallistui mittaviin väittelyihin katolisten teologien kanssa, ja ajoi toimenpiteitä Irlannin katolisia vastaan. Perinteisen kuvan mukaan Ussher oli maallisista asioista piittaamaton oppinut, joka oli parhaimmillaan keskinkertainen poliitikko ja hallintomies. Todellisuudessa hän oli hyvinkin tehokas piispa ja arkkipiispa, ja tällä tavalla hän ansaitsi suuren kunnioituksen myös poliittisissa piireissä.
Ussher vietti viimeiset kuusitoista vuotta elämästään Englannissa. Hän matkusti sinne vuonna 1640, mutta ei kyennyt palaamaan takaisin Irlannin kansannousun (1641), Englannin sisällissodan (1642) ja Oliver Cromwellin hallituksen vuoksi. Sisällissodassa hän oli kuninkaan puolella. Hän kuoli 75 vuoden ikäisenä vuonna 1656. Hänet haudattiin valtiollisilla hautajaisilla Westminster Abbeyhin, huolimatta rojalistisista sympatioistaan.
Teokset
Ussher tuotti suuren määrän uskonnollisia kirjoituksia. Niistä kuuluisin on Annales veteris testamenti, a prima mundi origine deducti (”Vanhan testamentin aikakirjat, johdettuna maailman alkuhetkistä”), joka julkaistiin vuonna 1650. Tässä teoksessa hän esitti kuuluisan väitteensä, jonka mukaan maailma luotiin sinä iltana, joka edelsi päivämäärää 23. lokakuuta vuonna 4004 eaa. Yleensä kellonajan siteerataan olleen joko 9.00 aamulla, keskipäivä tai kello 21.00 illalla 23. lokakuuta.lähde?
