Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1938 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan yhdeksäs kausi. Kaudella 1938 Mestaruussarja pelattiin kahdeksan joukkueen kaksinkertaisena sarjana.
Mestaruussarjan ja Suomen mestaruuden voitti HJK, joka varmisti yhdeksännen mestaruutensa toiseksi viimeisessä ottelussa 11. syyskuuta, kun se voitti VPS:nKalervo Seppolan ja Aatos Lehtosen (2) maaleilla 3–2.[1] Viimeiseksi sijoittunut Sudet putosi suoraan Itä–Länsi-sarjaan, ja toiseksi viimeiseksi jäänyt KPT säilytti sarjapaikkansa karsintojen kautta.
Mestaruussarjan maalikuninkuuden kaudella 1938 voitti HJK:nAatos Lehtonen 14 maalilla.[2] Mestaruussarjan yleisömäärä kaudella 1938 oli yhteensä 99 029 henkeä eli keskimäärin 1 678 katsojaa ottelua kohti. Yleisömäärä oli Mestaruussarjan uusi ennätys.[3] Kauden suurin yleisömäärä nähtiin 2. lokakuuta Olympiastadionilla pelatussa ottelussa HIFK−Sudet, kun ottelua saapui seuraamaan 5 866 katsojaa. Yleisömäärä oli samalla Mestaruussarjan uusi ottelukohtainen yleisöennätys.[4]
Mestaruussarjaan osallistui kahdeksan joukkuetta, joista kuusi kaudelta 1937 ja kaksi nousijaa kauden 1937 Itä–Länsi-sarjasta. Itä–Länsi-sarjan voittaja KPT nousi suoraan ja toiseksi sijoittunut VPS karsintojen kautta. Nousijajoukkueet korvasivat edellisellä kaudella viimeiseksi jääneet VIFK:n ja UL:n.[5]
HIFK säilytti sarjapaikkansa. KPT Mestaruussarjakarsintaan.[8]
Mestaruussarjakarsinta
Mestaruussarjakarsinnassa pelasivat Mestaruussarjassa seitsemänneksi sijoittunut KPT ja Itä–Länsi-sarjassa toiseksi sijoittunut KIF. Kaksiosaisen otteluparin voittaja ratkaistiin laskemalla kahden ottelun pisteet yhteen.
Huom. Jalkapallokirja 1939 ja Palloliiton vuosikertomus 1938 esittävät kokonaisyleisömääräksi 99 029 katsojaa, vaikka paikkakunnittain eriteltyjen yleisömäärien summaksi tulee 109 029 katsojaa.
Huom. Palloliiton vahvistama lopullinen yleisömäärä oli 99 029 katsojaa. Helsingin joukkueiden yleisöosuudet laskettu hufvudstadsbladetin otteluraporteista, kotijoukkue määrätty palloliiton vahvistaman otteluohjelman mukaan. Helsinkiläisjoukkueiden kotiotteluiden kokonaisyleisömäärä Hufvudstadsbladetin raporteissa 60 619 kun yleisömäärä palloliiton julkaisemassa kaupunkitilastossa ilman karsinta ja uusintaotteluita 60 637.
↑Lahtinen, Esko S. – Malmberg, Kirsti – Meri, Heikki – Salopuro, Kaija – Suomalainen, Ilkka: Jalkapallokirja 1981, s. 113. Suomen Palloliitto, 1981. ISBN 951-9392-02-5
↑Juha Vuorinen ja Markku Kasila: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006 (Suomen urheilumuseosäätiö, 2007)
↑Juha Kanerva (toim.): Jalkapallon pikkujättiläinen (WSOY, 2003); Juha Vuorinen ja Markku Kasila: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006 (Suomen urheilumuseosäätiö, 2007)
a) Suomenmestaruuskilpailua ei pelattu ensimmäisen maailmansodan vuoksi. b) Mestaruussarjaa ei pelattu jatkosodan vuoksi. c) Mestaruussarja korvattiin jatkosodan vuoksi cup-kilpailulla (1942). d) Mestaruussarja korvattiin jatkosodan vuoksi cup-kilpailulla (1945). e) Karsintasarja on laskettu myöhemmin Mestaruussarjan 13. kaudeksi.
Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!