Roger matkusti vuonna 1819 Senegaliin, jossa hän toimi mallitilan johtajana ja yleisenä syyttäjänä. Vuonna 1821 hänet nimitettiin Senegalin kuvernööriksi. Orjakaupan kieltämisen jälkeen Roger yritti kehittää maataloutta ja puutarhaviljelyä sekä säännellä arabikumin kauppaa, mutta hänen innokas toimintansa ei johtanut kestäviin tuloksiin. Nykyään siitä muistuttavat Richard-Tollin keinokastelualue ja kaupungissa sijaitseva kuvernöörin virka-asunto.[2]
Roger, joka nimitettiin paroniksi vuonna 1824, palasi Ranskaan vuonna 1827. Vuoden 1830 vallankumouksen jälkeen hän meni mukaan politiikkaan, ja seuraavana vuonna hänet valittiin ensimmäisen kerran Ranskan edustajainhuoneen jäseneksi. Vuonna 1848 Roger valittiin yleisillä vaaleilla perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen. Hän kuoli koleraan pian sen jälkeen, kun hänet oli valittu uudelleen kansalliskokoukseen vuoden 1849 vaaleissa.[1][2]
Roger toimi Maantieteen seurassa ja oli perustamassa Ranskan orjuuden lakkauttamisen seuraa vuonna 1834[2]. Hän julkaisi wolofin kieliopin, Senegal-aiheisen romaanin ja kokoelman senegalilaisia faabeleitaJean de La Fontainen tyyliin runomuotoon puettuna. Teoksillaan Roger pyrki osoittamaan, että afrikkalaiset ovat henkisiltä kyvyiltään eurooppalaisten veroisia.[3]
↑ abcdCaillard, Gabin: Le baron Roger (1789-1849), gouverneur du Sénégal, député du Loir. Mémoires de l’Académie d’Orléans: Agriculture, sciences, belles-lettres et arts, VIe série, tome 18 (2008), s. 15–28. Artikkelin verkkoversio.
↑Verbal Art Across Cultures: The Aesthetics and Proto-aesthetics of Communication, s. 71–76. Tübingen: Gunter Narr Verlag, 2001. ISBN 3-8233-5709-3
