Jackson on YhdysvaltojenMississippin osavaltion pääkaupunki. Nimensä kaupunki sai Andrew Jacksonin mukaan. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Jacksonin asukasluku oli 173 514 ja sitä suuremman metropolialueen 539 057.
Jackson sijaitsee Mississippin osavaltion keskiosan länsipuolella Pearljoen varrella. New Orleansin kaupunki Louisianan osavaltiossa sijaitsee noin 290 kilometriä Jacksonista etelään.[1] Suurin osa Jacksonin kaupungin alueesta kuuluu Hindsin piirikuntaan, mutta osia siitä on myös Rankinin ja Madisonin piirikuntien alueella.[2] Kaupunki on Hindsin piirikunnan hallinnollinen keskus yhdessä Raymondin kaupungin kanssa Jacksonin naapurissa.[1] Itse Jacksonin kaupungin alue on Pearljoen varren alluviaalitasankoa. Joen molemmille puolille on rakennettu pengerryksiä.[2]
Vuoden kuumimpia kuukausia Jacksonissa ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila 33 °C. Kylmintä on tammikuussa, jolloin keskimääräinen alin alle kaksi astetta. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 1376 mm.[3]
Historia
Jacksonin kartta vuodelta 1919.
Ennen eurooppalaistaustaisen siirtolaisten saapumista nykyisen Jacksonin seudulla asui choctaw- ja chickasaw-intiaaneja. 1700-luvun lopussa kanadanranskalainen Louis LeFleur perusti Pearljoen varrelle kauppa-aseman ja paikka tuli tunnetuksi nimellä LeFleur’s Bluff.[2] Alueelle ei kuitenkaan tullut suurempia määriä siirtolaisia ennen kuin choctawit luovuttivat alueen liittovaltiolle Doak’s Standin sopimuksella lokakuussa 1821. Mississippin osavaltion hallinnollinen keskus siirrettiin paikalle saman vuoden marraskuussa. Nimensä kaupunki sai Andrew Jacksonin mukaan.[2] Uusi kaupunki rakennettiin presidentti Thomas Jeffersonin hyväksymän ruutukaavan mukaan ja osavaltion parlamentti kokoontui ensi kertaa Jacksonissa joulukuussa 1822. Ensimmäinen rautatie vedettiin kaupunkiin vuonna 1840.[1]
Jackson oli vauarstunut puuvillatuotannolla, joka kuitenkin kärsi Yhdysvaltain sisällissodan aikana huomattavia vaurioita. Kenraali William Tecumseh Shermanin johtamien pohjoisvaltioiden joukkojen vallattua Jacksonin se kärsi kolmesta tulipalosta. Kaupunkia alettiin kuitenkin jälleenrakentaa ja sen kasvua vauhditti esimerkiksi rautatieverkon laajentuminen. Vuosisadan lopulla kaupungin asukasluku oli alle 8 000. Lähistöllä alettiin 1930-luvulla tuottaa maakaasua, ja halpa energia vauhditti teollistumista. Kaupunki tunnettiin toisaalta varsin tulehtuneista rotusuhteista. Jacksonin ensimmäinen musta pormestari valittiin vuonna 1997.[2]
Talous
Jackson on merkittävä liikenteen ja logistiikan keskus.[1] Kaupungin asema osavaltion hallinnollisena keskuksena on puolestaan säästänyt sen monia puita paikkakuntia koetelleilta talouden laskusuhdanteilta. Liittovaltio-, osavaltio- ja piirikuntatason hallinnolliset tehtävät muodostavat suuren osan Jacksonin työpaikoista. Suuri merkitys on ollut myös autoteollisuudella.[2]Nissan avasi vuonna 2003 autotehtaan läheiseen Cantoniin.[4]
Kotitalouksien keskimääräiset vuosittaiset ansiot Jacksonissa aikavälillä 2012–2016 olivat 32 866 USD kotitaloutta kohden, ja henkilöä kohden 19 768 USD. Lähes kolmasosa eli 30,7 % väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[5]
Väestö
Jacksonin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 173 514 ja vuoden 2017 arvion mukaan 166 965.[5] Suuremmalla metropolialueella oli vuonna 2010 yhteensä 539 057 asukasta.[1] Jacksonin kaupungin asukkaista 17,2 % oli taustaltaan valkoisia, 81,2 % afroamerikkalaisia, 1,3 % latinoja ja 0,4 % aasialaisia. 2,6 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä kuin englantia ja 1,5 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla.[5]
