Jaakko Tepolla oli tapana peilata yhteiskunnallisia asioita kuvitteellisen Ruikonperän kylän tapahtumien, erityisesti sen asukkaiden kuten Toivo ”Topi” Ryynäsen, Veikko Römppäisen sekä Visa P. A. Kottisen tekemisten sekä olemisten kautta.
Tepon tunnetuimpia kappaleita ovat ”Pamela”, ”Pilkillä”, ”Hilma ja Onni”, ”Mikko-sika Mallorcalla”, ”Työttömän veisu”, ”Ieva”, ”Rötösrock” ja ”Sammakkoprinssi”.
Jaakko Teppo opiskeli koneinsinööriksi. Hän sai paperit vasta 35 vuotta myöhemmin.[4] Hän ei ole koskaan tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä. Keikkailu kuplettilauluperinteen ylläpidon merkeissä suuntautui ensin lähialueille, mutta myöhemmin myös pääkaupunkiseudulle.
Vuosina 1978 ja 1979 Teppo voitti kuplettilaulun Suomen mestaruuden, jonka ansiosta suosio ja kiertuetahti koveni entisestään.
Suosionsa huipulla ”Ruikonperän multakurkku” oli 1980–1990-luvuilla, jolloin kuplettilauluja syntyi kuuden CD-levyllisen verran. Kerrotaan, että Teppo olisi sanoittanut sekä säveltänyt uusia kappaleita pysäköintialueilla ja jopa auton ohjauspyörässä. Välissä hän ehti toimia vielä pakinoitsijana lehdissä, muun muassa Karjalan Heili -lehdessä[5] ja radiossa. Vuonna 1984 hänet valittiin Suomen seksikkäimmäksi miesesiintyjäksi. Kisassa taakse jäivät muun muassa Urpo Martikainen, sekä Frederik. 1992 Jaakko Teppo valittiin Vuoden viihdetaiteilijaksi.
Sairauskohtauksesta uuden sukupolven suosioon
Jaakko Tepon menestyksekäs ura katkesi vuonna 1995 aivoinfarktiin, jonka osittain laukaisi Tepon epäonnistunut yritys julkaista Iisalmessa ilmaisjakelulehti Piällysmiestä. Tämä yhdessä siitä seuranneine velkataakkoineen vei Tepon työkyvyttömyyseläkkeelle. Puolikkaan työeläkkeensä lisäksi Tepolle myönnettiin valtion taiteilijaeläke. Hän lopetti keikkailun, mutta jatkoi pakinoiden kirjoittamista lehtiin. Vuonna 2008 Jaakko Teppo kirjoitteli yhä vakituisesti Joensuussa ilmestyvään Karjalan Heili -ilmaisjakelulehteen.[6]
16. heinäkuuta 2006 ilmestyi Jaakko Teppo -aiheinen DVD-levy Onnen kerjäläiset[8].
Joensuun Popkatu-tapahtuman yhteydessä pidettiin 10. heinäkuuta 2007 Jaakko Teppo -ilta, jolloin julkistettiin Karjalan kunnailla 1984 -äänite sekä Jaakko Teppo -laulelmakilpailu. Karjalan kunnailla -äänite on äänitetty Joensuussa Karjalan Messuilla vuonna 1984.
Huhtikuussa 2008 julkaistiin Tepon siihen asti kattavin kokoelmajulkaisu Jälkitauti – Kaikki levytykset 1980–1986. Tupla-CD:n muodossa julkaistu kokoelma sisältää yhteensä 56 esitystä, joukossa 15 aiemmin julkaisematonta kotiäänitystä ajalta ennen ensimmäistä albumia.
Heinäkuussa 2009 kokoelma sai jatkoa, jolloin julkaistiin tupla-CD Sammakkoprinssi – Kaikki levytykset 1987–1993. Kokoelma sisältää 63 esitystä, joista noin viidesosa on aiemmin julkaisemattomia.
Syksyllä 2009 alkoi kiertue ”Onnen kerjäläiset – Jaakko Teppo musikaali”, joka kiersi maata myös vuonna 2010.
Vuodesta 2010 Jaakko Teppo toimi taustavaikuttajana poikiensa Iljan ja Johanneksen perustamassa joensuulaisessa viihdealan yrityksessä Fun Pandemiassa[9].
Ruikonperän Sinfonia -nimiset[10] Tepon 70-vuotisjuhlakonsertit järjestettiin Kuopiossa 15. elokuuta 2023 ja Joensuussa 17. elokuuta 2023.
Kesällä 2023 Joensuun Utran Uudessa Teatterissa esitettiin 70 vuotta täyttäneen Tepon kunniaksi musiikkikomedia Jaska, jonka käsikirjoittivat Antti Heikkinen ja Ilja Teppo.[11]
Muusikot Ilja ja Johannes Teppo ovat Jaakko Tepon poikia.[12]
Teppo oli vielä 1980-luvulla SKDL:n jäsen ja esiintyi muun muassa Kalevi Kivistön presidentinvaalikiertueella. Hän luonnehti myös myöhemmin itseään vasemmistolaiseksi. Tepon isä oli Iisalmen kaupunginvaltuustossa SKDL:n edustajana.[13]
Onnen kerjäläiset – Jaakko Teppo musikaali (2009–2010), tuotanto: Freedex tuotanto Oy ja Provisual Oy, käsikirjoitus & ohjaus: Ville Virkkunen, rooleissa: Ismo Apell, Jarkko Tiainen, Johanna Debreczeni, Ville Seivo, Manu Havisalmi, Emma Virkkunen, Mervi Turpeinen, Markku Eskelinen (2010) ja Niina Pekkanen (2010), muusikot: Pertti Feller, Janne Suhonen, Kämy Kämäräinen, Jani Raatikainen, lavastus: Jani Jalkanen, äänet ja valot: Voiceboys Oy.
