Jättiläismanner eli supermanner on useimpien tai kaikkien maapallonmantereiden yhteensulautumisessa syntynyt manner. Jättiläismantereita on Maan historiassa syntynyt useita kertoja viimeisen kolmen miljardin vuoden aikana. Jättiläismantereen synty ja pirstoaminen eli tektoninen sykli tapahtuu arviolta noin 250 miljoonan vuoden välein.[1]
Jättiläismantereen synty muuttaa paljon maapallon ilmastoa ja elollista luontoa. Kun maapallolla on vain yksi meren ympäröimä jättiläismanner, eliöt eivät ole joutuneet kovin paljon eristyksiin toisistaan ja monimuotoisuus on pysynyt pienenä. Jättiläismantereen hajoamiset sen sijaan ovat joskus olleet nopean lajikehityksen aikaa.[1]
Kun mantereet ovat yhdistyneet, merenpinta on yleensä alempana kuin mantereiden ollessa erillään. Tämä johtuu siitä, että merenpohja on jättiläismantereen aikana vanhempaa ja syvempää kuin hajonneiden mantereiden aikana.[1]
Jättiläismantereen aikana maapallolla vallitsee mannerilmasto. Myös jäätiköiden syntyminen on todennäköistä, mikä laskee meren pintaa entisestään. Useaan mantereeseen jakautuneella maapallolla vallitsee meri-ilmasto ja jäätiköt ovat harvinaisia.[1]
Kun jättiläismanner hajoaa, vallitseviksi tapahtumiksi tulevat maankuoren repeämiset ja siirrokset, joita seuraavat passiivisten mannerreunojen synty ja merenpohjan laajeneminen mantereen pirstaleiden väliin. Yhdistymisessä vallitseviksi tulevat törmäystapahtumat, mikä aiheuttaa esimerkiksi Andien kaltaisia vuoristoja.[1]
Luettelo jättiläismantereista
Varmuudella tunnetaan vain neljä jättiläismannerta. Näistä ensimmäinen oli Rodinia, joka syntyi 1,3–1,1 miljardia vuotta sitten.[1]
