Kunnan maapinta-ala on 15 690,78 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 17 462 henkeä (31.12.2020).[2]
Kunta sijaitsee satakunta kilometriä napapiiriltä pohjoiseen. Jällivaara on kaivoskunta, jossa louhitaan rautamalmia. Asukkaat ovat paljolti suomenkielisiä tai meänkielisiä. Siksi suomella ja meänkielellä tulee hyvin toimeen Jällivaarassa.
Jällivaara on esikoislestadiolaisuuden keskuspaikka. Siellä järjestetään vuosittain joulukokoukset, jotka kokoavat osanottajia Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Pohjois-Amerikasta ja muualtakin. Puheet tulkataan suomeksi tai ruotsiksi (norjaksi), englanninkieliset kuulijat voivat seurata puheita simultaanitulkkauksen kautta. Jällivaaran joulukokouksia kuunnellaan Suomessa kymmenillä paikkakunnilla rukoushuoneissa ja yksityiskodeissa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 1,97 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Jällivaaran pitäjä erotettiin vuonna 1742 Jokimukan pitäjästä. Pitäjästä tuli maalaiskunta vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1908 kaksi toisiinsa rajoittunutta taajaväkistä yhdyskuntaaGällivare kyrkostad ja Malmberget. Ensimmäisen nimi lyhennettiin muotoon Gällivare (suom. Jällivaara), ja se lakkautettiin vuonna 1955. Malmberget (suom. Malmivaara) lakkautettiin 1959. Kunta oli jo valmiiksi pinta-alaltaan hyvin suurin, joten sen rajoja ei muutettu vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
217
1,2
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 291
7,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
15 183
83,8
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 449 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 769 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 200 182 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 59 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
0–17-vuotiaat: 16,7 %
18–64-vuotiaat: 59,9 %
65 vuotta täyttäneet: 23,5 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
1,5
1,7
jalostus
38,6
37,9
palvelut
59,2
59,7
tuntematon
0,6
0,7
Työpaikkoja ja työllisiä
9 498
9 109
työpaikkaomavaraisuus
104,3
Taajamat
Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 85,3 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 700 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, luevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Jällivaaran kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
↑Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
↑JällivaaraNationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Gällivare kommun – Kunta- ja pitäjäjaon kehitys on käännöstä kuntaa ja pitäjää koskevista artikkeleista.
