István Csurka (27. maaliskuuta 1934 Budapest, Unkari – 4. helmikuuta 2012 Budapest, Unkari) oli unkarilainen kirjailija, toimittaja ja poliitikko. Hän kirjoitti urallaan näytelmiä, romaaneja ja novelleja. Csurka siirtyi 1980-luvulla politiikkaan ja oli perustamassa Unkarin demokraattista foorumia (MDF) ja Oikeus ja elämä -puoluetta. Hän herätti kohua monilla äärioikeistolaisilla mielipiteillään.
Nuoruus ja opiskeluaika
Csurka syntyi Budapestissa vuonna 1934.[1] Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Budapestiin Romanian Nagyváradista. Hänen isänsä vaikutti hänen uravalintaansa, sillä isä kirjoitti 1930-luvulla tarinoita kausijulkaisuihin parantaakseen perheen toimeentuloa. Perhe muutti useasti 1940-luvun aikana, ja István Csurka kävi lukion loppuun Békésin kaupungissa.[2]
Csurka aloitti 1952 opinnot Budapestin Teatteri- ja elokuvatieteellisessä yliopistossa. Hän julkaisi opiskeluaikana ensimmäisen kirjallisen työnsä, novellin ”Nász és pofon”.[2] Unkarin vuoden 1956 kansannousun aikana hän oli yliopiston sotilaallisen yksikön jäsen, ja siksi hän joutui kansannousun kukistumisen jälkeen puoleksi vuodeksi työleirille.[3] Csurka rekrytoitiin internointinsa aikana Unkarin salaisen poliisin AVOn tiedustelijaksi. Hänet kuitenkin julistettiin pian sopimattomaksi tehtävään yhteistyöhaluttomuutensa takia. Csurka oli kommunismin kaatumisen jälkeen ensimmäisiä, jotka tunnustivat olleensa AVOn tiedustelija.[1]
Kirjailija ja toimittaja
Csurka valmistui yliopistosta 1957 ja toimi sen jälkeen vapaana kirjoittajana.[3] Hän julkaisi ensimmäisen näytelmänsä vuonna 1962, jolloin ilmestyi Ki lesz a bálanya. Sitä esitettiin teatterissa ensimmäisen kerran vasta 1969. Hänen seuraavat näytelmänsä päätyivät lavalle huomattavasti nopeammin, ja vuonna 1964 ilmestynyt Szájhős oli hänen ensimmäinen teatterissa esitetty näytelmänsä. Seuraavana vuonna ilmestyi Az idő vasfoga. Vuonna 1968 ilmestynyt Deficit esitettiin ensimmäisen kerran vasta 1979, sillä siinä oli ikonoklastisia viittauksia Karl Marxiin.[4] Csurka sai vuonna 1969 Attila József -palkinnon.[3]
Csurka hiljennettiin ensimmäisen kerran kommunistihallinnon aikana 1972, kun hän oli lausunut antisemitistisiä ja kumouksellisia mielipiteitä.[1]
Csurka aloitti 1973 Magyar Nemzet -sanomalehden toimittajana. Hän työskenteli lehdessä vuoteen 1986.[3] Csurkan menestynein näytelmä on todennäköisesti ollut vuonna 1978 ilmestynyt Házmestersirató.[4] Hänet palkittiin uudelleen Attila József -palkinnolla vuonna 1980. Toisen kerran hän sai julkaisukiellon, kun hän 1986 julkaisi New Yorkissa esseen ”Unacceptable Reality”, jossa hän käsitteli Unkarin naapurimaiden unkarilaisvähemmistöjen yhdistämistä. Vuodet 1988–1989 Csurka toimi taide- ja kulttuurilehti Hitelin toimituskunnassa. Hän oli 1989 perustamassa äärioikeistolaista Magyar Fórum -lehteä ja oli sen päätoimittaja 1989–1990. Lehti alkoi ilmestyä jälleen tammikuussa 1991 oltuaan sitä ennen hetken lakkautettuna.[3]
Poliittinen ura
Csurka oli perustamassa syyskuussa 1987 Unkarin demokraattinen foorumi -puoluetta (MDF). Hän oli johtavassa asemassa MDF:ssä, ja hänet valittiin 1990 Unkarin parlamenttiin puolueen listoilta.[3] Csurka julkaisi syyskuussa 1992 esseen, jossa hän syytti juutalaisia ja kommunisteja Unkarin-vastaisesta salaliitosta. Samalla hän vaati, että Unkari hankkisi takaisin alueet, jotka se oli aiemmin menettänyt. Csurka pakotettiin 1993 kannattajineen ulos MDF:stä, ja he muodostivat uuden Oikeus ja elämä -puolueen (MIEP). Se sai 14 paikkaa parlamenttivaaleissa 1998, mutta menetti paikkansa 2002 vaaleissa.[5]
Csurkan poliittinen aktiivisuus vaimeni puolueen kärsittyä murskatappion parlamenttivaaleissa 2006. Hän kirjoitti kuitenkin edelleen äärioikeistolaisia artikkeleita ja antoi Szegedin kaupungissa 2011 pidetyssä kokouksessa tukensa pääministeri Viktor Orbánille, jota oli kritisoitu ulkomailla.[1] Csurka julkaisi 2011 myös ensimmäisen näytelmänsä vuosikymmenien tauon jälkeen. A hatodik koporsó (’Kuudes ruumisarkku’) käsitteli Trianonin rauhansopimukseen[3] johtaneita neuvotteluja, ja sen absurdi ja fantastinen tarina esittää juutalaiset syyllisinä kaikkiin 1900-luvun sotiin. Avoimen antisemitistinen näytelmä nostatti Unkarissa kohun, ja Budapestin ylipormestarin puututtua asiaan sen esittäminen peruttiin.[6]
Kuolema ja jälkimaine
Csurka kuoli helmikuussa 2012 sairauteen. Hänen perheensä kertoi hänen kuolemastaan, mutta kuolemansyytä ei annettu julkisuuteen.[1]
Joulukuussa 2024 kohua nostatti Csurkan patsaan paljastaminen Lakitelekin kaupungin Hungaricum-puistossa. Tilaisuudessa esiintyi Fidesz-puolueen edustajia, ja puolueen yhdeksi pääideologiksi luonnehdittu historiantutkija, Budapestin Terrorin talo -museon johtajana tunnettu Mária Schmidt esiintyi tapahtuman johdosta myös mediassa ylistäen Csurkan ansioita. Ábel Beden mukaan tässä ei ole kyse vain siitä, että Csurkan ajatukset ”kolmannesta tiestä” länsimaisen demokratian ja kommunismin välillä sopivat myös Fideszin nykyiseen linjaan, vaan myös siitä, että Csurka oli leimallisesti 1990-luvun länsimaistuvan ”kolmannen tasavallan” vastustaja.[7]
Lähteet
- Bisztray, George: Csurka, István (1980–). (Hochman, Stanley (toim.): McGraw-Hill Encyclopedia of World Drama) New York: McGraw-Hill, Inc, 2004. ISBN 0-07-079169-4 Google-kirjat (viitattu 6.2.2012). (englanniksi)
- Hill, Raymond: Hungary. New York: Facts On File, Inc, 2004. ISBN 0-8160-5081-3 Google-kirjat (viitattu 6.2.2012). (englanniksi)
- Tezla, Albert: Ocean at the Window: Hungarian Prose and Poetry Since 1945. Minneapolis: University of Minnesota Press, 1980. ISBN 0-8166-0992-6 Google-kirjat (viitattu 6.2.2012). (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
