Isaak II Angelos (1156–1204) oli Angelos-sukuinen Bysantin keisari vuosina 1185–1195 ja uudelleen vuosina 1203–1204. Hänen hallituskaudellaan valtakunnan ongelmat kärjistyivät ja keskusvallan heikkeneminen kiihtyi.[1]
Isaak julistettiin keisariksi Andronikos I Komnenoksen hirmuvallan jälkeen vuonna 1185. Hänen valtakautensa alkoi lupaavasti sillä että hän löi normannitSisiliassa. Toisaalla hänellä ei ollut yhtä paljon onnea. Kypros riistäytyi valtakunnan hallinnasta Isaak Komnenoksen johdolla. Vuonna 1186 bulgaarit ja serbit kapinoivat koventuneen verotuksen johdosta. Seuraavana vuonna kapinallisia vastaan lähetetty Aleksis Branas petti keisarin ja yritti vallata Konstantinopolin, mutta hänen lyötiin. Bulgaarit irrottautuivat Bysantista ja perustivat uudelleen Bulgarian valtakunnan.[1]
Vuonna 1189 keisari Fredrik I Barbarossa pyysi lupaa viedä kolmannen ristiretken joukot valtakunnan maiden läpi Pyhään maahan. Lupa annettiin, ja ristiretkeläiset kohtelivat Bysanttia kuin valloitettua maata ryöstäen, raiskaten ja hävittäen.[1]
Kun Isaak oli sotaretkellä vuonna 1195 hänen vanhempi veljensä Aleksios julistautui keisariksi. Isaak sokaistiin ja hänet vietiin vangiksi Konstantinopoliin.
Kahdeksan vuoden vankeuden jälkeen hänet nostettiin taas valtaistuimelle neljännen ristiretken uhatessa Konstantinopolia. Todellinen valta oli kuitenkin hänen pojallaan Aleksios IV:llä. Isaak kuoli vain kuusi kuukautta tämän jälkeen.
Lähteet
Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4
John Julius Norwich: Byzantium: The Decline and Fall. Viking, 1991. ISBN 0-679-41650-1
Viitteet
↑ abcOtavan suuri ensyklopedia, 1. osa (Aakkoset-Cicero), s. 733–4. Otava, 1976. ISBN 951-1-02233-4