Irlannin parlamenttivaalit 2020
|
2016 ←
|
8. helmikuuta 2020
|
→ 2024
|
|
|
Äänestysprosentti
|
62,9 %
|
|
Ensimmäinen puolue
|
Toinen puolue
|
Kolmas puolue
|
|
|
|
|
Johtaja
|
Micheál Martin
|
Mary Lou McDonald
|
Leo Varadkar
|
Puolue
|
Fianna Fáil
|
Sinn Féin
|
Fine Gael
|
Viime vaalit
|
44 paikkaa (24,3 %)
|
23 paikkaa (13,8 %)
|
50 paikkaa (25,5 %)
|
Paikkoja ennen
|
45
|
22
|
47
|
Saadut paikat
|
38
|
37
|
35
|
Paikkojen muutos
|
7
|
15
|
12
|
Äänet
|
484 320
|
535 595
|
455 584
|
Kannatus
|
22,2 %
|
24,5 %
|
20,9 %
|
Muutos
|
2,2 %-yks.
|
10,7 %-yks.
|
4,7 %-yks.
|
|
|
Neljäs puolue
|
Viides puolue
|
Kuudes puolue
|
|
|
|
|
Johtaja
|
Eamon Ryan
|
Brendan Howlin
|
Róisín Shortall Catherine Murphy
|
Puolue
|
Vihreät
|
Työväenpuolue
|
Sosiaalidemokraatit
|
Viime vaalit
|
2 paikkaa (2,7 %)
|
7 paikkaa (6,6 %)
|
3 paikkaa (3,0 %)
|
Paikkoja ennen
|
3
|
7
|
2
|
Saadut paikat
|
12
|
6
|
6
|
Paikkojen muutos
|
9
|
1
|
4
|
Äänet
|
155 700
|
95 588
|
63 404
|
Kannatus
|
7,1 %
|
4,4 %
|
2,9 %
|
Muutos
|
4,4 %-yks.
|
2,2 %-yks.
|
0,1 %-yks.
|
|
|
Seitsemäs puolue
|
Kahdeksas puolue
|
Yhdeksäs puolue
|
|
|
|
|
Johtaja
|
Kollektiivinen johto
|
Peadar Tóibín
|
ei johtajaa
|
Puolue
|
Solidarity–People Before Profit
|
Aontú
|
Independents 4 Change
|
Viime vaalit
|
6 paikkaa (3,9 %)
|
Uusi
|
4 paikkaa (1,5 %)
|
Paikkoja ennen
|
6
|
1
|
1
|
Saadut paikat
|
5
|
1
|
1
|
Paikkojen muutos
|
1
|
0
|
0
|
Äänet
|
57 420
|
41 614
|
8 421
|
Kannatus
|
2,6 %
|
1,9 %
|
0,4 %
|
Muutos
|
1,3 %-yks.
|
Uusi
|
1,1 %-yks.
|
|
|
Irlannin parlamenttivaalit pidettiin 8. helmikuuta 2020 ja niissä valittiin parlamentin alahuoneen, Dáil Éireannin, 160 jäsentä.
Presidentti Michael D. Higgins hajotti pääministerin pyynnöstä parlamentin ja määräsi uudet vaalit pidettäväksi helmikuun alussa. Taustalla oli Leo Varadkarin johtama vähemmistöhallituksen horjuva kannatus parlamentissa.[1]
Äänioikeus ja vaalitapa
Vaalit järjestetään viiden vuoden välein. Äänioikeutettuja ovat kaikki vähintään 18-vuotiaat Irlannin tai Britannian kansalaiset, jotka ovat rekisteröityneet äänestäjiksi.[2]
Irlannissa sovelletaan siirtoäänivaalitapaa (eng. single transferable vote), jossa äänestäjät asettavat vaalilipukkeessa olevat ehdokkaat haluamaansa järjestykseen.[3]
Tulokset
Äänestys päättyi 8. helmikuuta klo 22:00.
Fianna Fáil, Sinn Féin ja Fine Gael olivat ääntenlaskun aikana tasaväkisiä ja eniten paikkoja voitti Fianna Fáil, joka sai 38 paikkaa.
Sitoutumattomia ehdokkaita pääsi läpi 19. Suurimman osuuden ensimmäiseksi vaihtoehdoksi äänestettyjä näitä oli Roscommon-Galwayn ja Tipperaryn vaalipiireissä.
Vaalien tulokset[4]
Puolue
|
Paikkojen määrä
|
Osuus äänistä
|
Muutos vuoden 2016 vaaleihin
|
Fianna Fáil
|
38
|
22,2 %
|
-2,2 %
|
Sinn Féin
|
37
|
24,5 %
|
+10,7 %
|
Fine Gael
|
35
|
20,9 %
|
-4,7 %
|
Vihreät
|
12
|
7,1 %
|
+4,4 %
|
Työväenpuolue
|
6
|
4,4 %
|
-2,2 %
|
Sosiaalidemokraatit
|
6
|
2,9 %
|
-0,1 %
|
Solidarity–People before Profit
|
5
|
2,6 %
|
-1,3 %
|
Aontú
|
1
|
1,9 %
|
Uusi
|
Independents 4 Change
|
1
|
0,4 %
|
-3 %
|
Sitoutumattomat
|
19
|
12,2 %
|
-3,5 %
|
Äänestysprosentti oli 62,9 %.[4]
Lähteet