Intian pohjoisosaa hallitsee Himalajan vuoristo, joka on maailman korkein vuoristo. Sen yläosat ovat paikoin lumen ja jään peittämiä. Ladakhin alueella Pakistanin ja Kiinan rajalla on Karakorumin vuoristo. Vuoristoinen alue laskeutuu etelässä Punjabin tasangolle saakka. Maan itäosassa sijaitsevat Pohjois-Assamin ja Meghalayan ylängöt. Meghalayan ylängön ja Himalajan välissä on Brahmaputran laakso. Pohjoisessa sijaitsevien vuoristojen eteläpuolella sijaitsee tasankoalueita, joita ovat läntinen Intian valtameren rannikon tasanko ja Gangesin tasanko. Maan luoteisosassa on Tharin autiomaa, missä Rajasthanin alueella on laajalti hiekkadyynejä. Khambhatin lahdelta itään sijaitsevat Vindhyan vuoret, niiden pohjoispuolella on Indo-Gangesin tasanko ja niiden eteläpuolella on Deccanin ylänkö.[1] Indo-Gangesin tasanko kaartuu Indusjoen juoksulla pohjoiseen ja kääntyy myöhemmin kohti itää ja Brahmaputran ja Gangesin suistoja.[2] Deccanin tasanko käsittää suuren osan Intian eteläosasta.[3] Intian länsiosassa sijaitsee 1600 km pitkä Länsi-Ghattien vuoristo. Tämä vuoristo on keskimäärin 900 metriä korkea.[4] Intian itäosassa sijaitsevat Itä-Ghattien vuorsto. Vuoriston varrella on Andhra Pradeshin maakunta, missä on useita luolastoja.[5]
Laattatektoniikka
Yli 140 miljoonaa vuotta sitten Intia oli osa eteläisen pallonpuoliskon Gondwana-mannerta. Noin 120 miljoonaa vuotta sitten se alkoi liikkua kohti pohjoista viiden senttimetrin vuosivauhtia. 80 miljoonaa vuotta sitten vauhti kiihtyi ennennäkömättömään 15 senttimetrin vuosivauhtiin. Syynä oli ilmeisesti kahden samansuuntaisen samanaikaisen subduktiovyöhykkeen aiheuttama imu. Intian laatta törmäsi Euraasian laattaan, ja rajalle nousi Himalajan vuoristo.[6]
Kallioperä ja maaperä
Intian kronostratigrafinen jako.
Alluviaalit
Tertiäärikaudelta
Deccan (vulkaanista)
Gondwana ja Vindhy
Prekambriset
Suurimman osan Intian niemimaasta muodostaa Intian kilpi.[7] Sen gneissit ja liuskeet ovat maan vanhimpia kivilajeja, noin neljän miljardin vuoden takaa.[8]
Taloudellisesti merkittävin alue on Dharwarin järjestelmä Karnatakassa. Se koostuu metamorfisista kivistä 1-4 miljardin vuoden takaa, ja Intian merkittävimmät malmivarat ovat sen alueella.[8]
Puranan järjestelmässä on sedimenttikiviä, joita käytetään teollisuusmineraalien raaka-aineina. Paleotsooisen ajan kiviä, joissa on paljon fossiileita, löytyy vain niemimaan pohjoispuolelta: Gangesin tasangolta ja Himalajan seudulta.[8]
Kivihiilikaudella muodostui kalkkikiveä, saviliusketta ja kvartsiittia. Intian kivihiilivarat ovat muodostuneet vasta Gondwanajärjestelmässä, ja siksi niiden hiilipitoisuus on pieni.[8]
Intiassa on sattunut monia tuhooisia maanjäristyksiä. Huhtikuussa 1905 Himachal Pradeshissa tapahtuneessa järistyksessä kuoli noin 19 000 ihmistä. Vuonna 1993 Maharashtran ja Andhra Pradeshin järistyksessä kuoli yli 30 000.[9]Gujaratin maanjäristys vuonna 2001 surmasi ainakin 20 000, vahingiotti yli 150 000 ihmistä ja jätti sadattuhannet kodittomiksi.[10]
Kaivannaiset
Intiassa on merkittävät kivihiilivarat. Öljyäkin on, mutta vähän. Maalla on myös uraania, rautaa, bauksiittia ja jonkun verran kuparia. Kultaa on kaivettu aikaisemmin, mutta malmiot alkavat ehtyä. Intiasta on löydetty myös timantteja, rubiineita ja safiireja.[11]
Intia on maailman suurin suorapelkistetyn raudan (DRI) tuottaja, toiseksi suurin raakateräksen tuottaja ja neljänneksi suurin rautamalmin tuottaja.[12]
Lähteet
↑Ray Hudson: Geographica, maailmankartasto, maanosat, maat, kansat, s. 169. Suomentanut Jorma Hannula, Outi Kaskinen, Janne Kostamo, Mikko Lantz, Olli Ruth, Heikki Seppä, Mika Tammilehto, Allan Tiitta, Matti Tikkanen, Sanna Vaalgamaa. H.F.Ullmann, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0
