Inside Out – mielen sopukoissa 2 on vuonna 2024 valmistunut yhdysvaltalainen animaatioelokuva, jonka on tuottanut Pixar Animation Studios ja sitä levittää Walt Disney Studios. Se on jatko-osa elokuvalle Inside Out – mielen sopukoissa. Elokuvan on ohjannut Kelsey Mann ja tuottanut Mark Nielsen. Pääosissa ovat Amy Poehler, Phyllis Smith, Lewis Black, Tony Hale, Liza Lapira ja Maya Hawke.[1]
Elokuvan kehittäminen aloitettiin syyskuussa 2022 D23 Expo-tapahtumassa. Mann, Nielsen ja LeFauve olivat vastaavasti ohjaajana, tuottajana ja käsikirjoittajana, kun taas Poehler sanoi palaavansa Ilon rooliin. Elokuvassa on Pete Docterin "27 tunnetta sijoitettuna viiteen" -idea ensimmäisestä elokuvasta, jonka Mann esitti tuotantonsa aikana hyödyntääkseen "totuudenmukaista maailmanrakennusta".[2]
Elokuvan ensi-ilta Yhdysvalloissa oli 14. kesäkuuta 2024 ja Suomessa 17. heinäkuuta.[1][3]
Elokuva sai positiivisia arvosteluja kriitikoilta ja on tuottanut 1.694 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti, ja se on vuoden 2024 tuottoisin elokuva. sekä nopein animaatioelokuva, joka ylitti 1 miljardin dollarin rajan lipputuloissa, tämän lisäksi se kaikkien aikojen yhdeksänneksi eniten tuottanut elokuva ja historian eniten tuottanut Pixar-elokuva.[4]
Juoni
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Vuosi ensimmäisen elokuvan jälkeen, Riley on juuri täyttänyt 13 vuotta ja on siirtymässä High Schooliin. Hänen tunteensa, Ilo, Suru, Pelko, Kiukku ja Inho, ovat sittemmin luoneet Rileyn mieleen uuden osan, nimeltään minäkuvan, joka sisältää muistoja ja tunteita, jotka muodostavat Rileyn ydinpersoonallisuuden. Riley menee jääkiekkoleirille, jotta hän voi hakea joukkueeseen nimeltä Tulihaukat. Halutessaan tehdä hyvän vaikutuksen, tunteet käyttävät ilon luomaa mekanismia, joka laukaisee negatiiviset muistot Rileyn mieleen. Hänen lähtöään edeltävänä iltana tunnekonsolista kuuluu "puubertin" hälytys. Kun tunteet ovat päässeet eroon hälytyksestä, joukko mielentyöntekijöitä ryntää muokkaamaan konsolia. Ennen lähtöä he varoittavat tunteita, että "toiset" ovat tulossa.
Seuraavana aamuna tunteet huomaavat, että aina kun he ovat vuorovaikutuksessa konsolin kanssa, se saa Riley ylireagoimaan. Kun Riley viedään jääkiekkoleirille, hän saa selville, että hänen ystävänsä Breeanna "Bree" Young ja Grace Hsieh ovat menossa toiseen High Schooliin. Juttu alkaa stressata Rileya, kun hän saa neljä uutta tunnetta, jotka tulevat päämajaan: Kateus, Ennui (edustaa tylsyyttä), Nolous ja heidän johtajansa Ahdistus. Huolimatta siitä, että Ilo ja hänen ystävänsä toivottavat uudet tunteet tervetulleiksi, he uskovat, että ne saattavat häiritä Rileyn elämää. Ahdistus on erottuva esimerkki, koska hänen täytyy saada Riley keksimään mikä tahansa negatiivinen skenaario. Ilo ja Ahdistus ovat ristiriidassa keskenään koko jääkiekkoleirin aikana, koska Ilo haluaa Rileyn pitävän hauskaa, kun taas Ahdistuksen mielestä Rileyn tulisi keskittyä harjoituksiin päästäkseen Tulihaukkiin.
Tunteessaan, että muutos on paikallaan, Ahdistus lähettää Rileyn minäkuvan mielen perukoille. Hän pitää myös vanhoja tunteita tarpeettomina ja käskee Nolouksen laittaa heidät jättimäiseen lasipurkkiin, joka viedään sitten Rileyn mielen alapuolella olevaan holviin, jossa säilytetään joukko fiktiivisiä hahmoja sekä syvä, synkkä salaisuus. Ne auttavat vanhoja tunteita karkaamaan. Samaan aikaan Ahdistus ja muut uudet tunteet luovat ryhmän negatiivisia muistoja luodakseen Rileylle huonomman minäkuvan, jotta hän saisi sen, minkä Ahdistus näkee parempana tulevaisuutena. Vanhat tunteet käyttävät palautusputkea lähettääkseen Surun päämajaan, kun taas muut menevät mielen takaosaan hakemaan Rileyn minäkuvaa.
Suru palaa takaisin, mutta uudet tunteet vangitsevat hänet, kun hän varastaa Ennuin puhelimen estääkseen Rileyä kurkistamasta valmentajansa päiväkirjaan. Saatuaan tietää, että valmentaja ei pidä Rileyä valmiina tulemaan Tulihaukaksi, Ahdistus päättää ottaa hänet yksin hallintaansa. Yrittäessään päästä mielen perukoille Ilo ja muut tunteet näkevät, että Ahdistus turmelee Rileyä negatiivisilla tunteilla, mukaan lukien yrittää ystävystyä suositun jääkiekkoilijan kanssa kopioimalla häntä, mikä kiristää ystävyyttä Breen ja Gracen kanssa. Pian tunteet pääsevät mielen perukoille ja saavat hänen minäkuvansa. Koska ei ole muuta tapaa päästä takaisin päämajaan ajoissa, tunteet kutsuvat Pouchyn ja ottavat häneltä kasan dynamiitteja. He käyttävät niitä aiheuttamaan muistovyöryn, joka vie heidät takaisin päämajaan, missä kaaos on käynnissä Ahdistuksen uuden turmeltuneen minäkuvan vuoksi, joka on kiihkeästi hallinnut Rileyä hänen viimeisen jääkiekkopelinsä aikana. Riley sai ahdistuskohtauksen sen jälkeen, kun hänet lähetettiin rangaistusaitioon, kun peliaikaa oli enää muutama minuutti jäljellä. Vanhat tunteet onnistuvat pääsemään takaisin ennen kuin vahinkoa voidaan tehdä, ja Ilo vakuuttaa Ahdistukselle, ettei hänen tarvitse saada Rileyä muuttamaan itseään saadakseen paremman tulevaisuuden.
Ilon rohkaisu saa Ahdistuksen perääntymään, mutta Rileyn kohtaus jatkuu, vaikka Ilo palauttaa alkuperäisen minäkuvan jalustalle. Saatuaan katuvalta Ahdistukselta oppia, Ilo poistaa jälleen ensimmäisen minäkuvan ja mahdollistaa uuden, erilaisen ja vaihtelevista muistoista kootun uuden minäkuvan. Yhdessä tunteet omaksuvat tämän kolmannen minäkuvan, vakauttavat sen ja antavat Rileylle mahdollisuuden viimein rauhoittua. Riley tekee sovinnon Breen ja Gracen kanssa ja jatkaa peliä.
Uusi kouluvuosi alkaa Rileylla nyt High Schoolissa ja Val ja muut Tulihaukat ovat hänen uusia ystäviään, samalla kun hän pitää edelleen yhteyttä Breen ja Gracen kanssa. Lounaalla tiimi odottaa Rileyn puhelimen ääressä, että valmentaja julkaisee luettelonsa uusista pelaajista. Elokuva päättyy siihen, kun Riley saa valmentajan listan ja iloinen ilme leviää hänen kasvoilleen.
Ääninäyttelijät
Muissa rooleissa: Hilda Koskinen, Saara Lehtonen, Sari Ann Stolt, Valtteri Turunen, Pekka Lehesmaa, Marikki Leivo, Elina Enqvist, Päivi Iisakka, Liisa Siitonen, Johanna Jutila, Kari Leppälä, Navi Gill, Tarja Alexander, Elisa Espinosa, Elina Lanerva, Salla Collin, Ona Bergroth, Aku Hytönen, Tanja Teittinen
[3][5]
Lähteet