Indonesian kansalaisuus on laillinen suhde Indonesian ja yksityishenkilön välillä. Tyypillisesti kansalaisuus saadaan ius sanguinis -periaatteella eli siten, että vähintään toisella vanhemmalla on jo entuudestaan maan kansalaisuus.
Indonesian perustuslain mukaan maan kansalaisilla on oikeus työhön ja inhimilliseen elämään. Kansalaisilla on myös velvollisuus osallistua maanpuolustukseen.[1]
Kansalaisuuden saaminen syntymällä tai ilmoituksella
Syntyperäisiksi indonesialaisiksi lasketaan sellaiset henkilöt, jotka täyttävät seuraavat ehdot:[2]
Lapset, jotka ovat syntyneet Indonesian maaperällä ja jonka vähintään toinen vanhempi on indonesialainen
Löytölapset, jotka ovat syntyneet Indonesian maaperällä, mutta jonka vanhemmista ei ole tietoa tai joiden vanhemmat ovat valtiottomia.
Henkilöt, jotka voivat saada Indonesian kansalaisuuden jo kuolleiden vanhempiensa kautta
Henkilöt, jotka ovat naimisissa Indonesian kansalaisen kanssa voi saada kansalaisuuden, mikäli henkilö on asunut Indonesiassa vähintään 5 vuotta yhtäjaksoisesti, luopunut muista kansalaisuuksista ja maksanut viranomaisasiointiin liittyvät maksut.[3]
Kansalaisuuden saaminen hakemuksella
Indonesian kansalaisuuden voi saada hakemuksella kuka tahansa vähintään 18-vuotias, jota ei ole koskaan tuomittu mistään rikoksesta yli vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen ja hakijä täyttää seuraavat ehdot:[3]
On asunut Indonesiassa vähintään 5 vuotta yhtäjaksoisesti
On fyysisesti ja psyykkisesti terve
Luopuu kaikista muista mahdollisista kansalaisuuksista
Tunnustaa Indonesian vuoden 1945 perustuslain ja pancasilan
Kykenee todistettavasti elättämään itsensä
On maksanut kansalaisuuden hakemiseen liittyvät maksut
Kaksoiskansalaisuus ja kansalaisuuden menettäminen
Normaalitapauksissa Indonesia ei salli kaksoiskansalaisuutta. Poikkeuksia voidaan tehdä sellaisten lasten kohdalla, jotka ovat saaneet molemmat kansalaisuutensa vanhempiensa kansalaisuuden takia.[4]
Omaehtoinen muun kuin Indonesian kansalaisuuden hankkiminen, toisen maan asevoimissa palveleminen ilman presidentin lupaa, toisen valtion palveluksessa työskenteleminen tai toisen valtion uskollisuudenvalan vannomminen vapaaehtoisesti johtavat automaattisesti Indonesian kansalaisuuden menettämiseen. Lisäksi henkilöt, jotka ovat asuneet Indonesian ulkopuolella yhtäjaksoisesti yli 5 vuotta menettävät kansalaisuutensa, mikäli eivät erikseen ilmoita haluavansa pitää siitä kiinni ja anna hyväksyttävää syytä ulkomailla oleskelulle (kuten esim. Indonesian valtion palveluksessa toimiminen).[5]