Ilmapallo on kaasulla täytettävä, kevyestä materiaalista yleensä koristelu- tai mainontatarkoituksiin valmistettu pallo.
Ilmapallon kuori on yleensä elastinen, jolloin se vie vähän tilaa ja venyy halutun kokoiseksi palloa täytettäessä. Kuoret valmistetaan useimmiten muovista tai hajoavasta luonnonkumista, mutta myös foliopallot ovat yleisiä. Ilmapallon kuoressa on suuaukko, josta palloon puhalletaan kaasua. Tavalliset ilmaa sisältävät pallot täytetään yleensä puhaltamalla tai pienellä käsikäyttöisellä ilmapallopumpulla. Jos pallo täytetään ilmaa kevyemmillä kaasuilla kuten heliumilla, se kohoaa ilmaan nosteen ansiosta. Tällöin täyttöön käytetään tavallisesti painekaasusäiliötä. Täytön jälkeen pallo sidotaan umpeen, ja karkaamisen estämiseksi ilmaa kevyempiin palloihin kiinnitetään usein naru. Foliopalloissa on tavallisesti venttiili, jolloin niitä ei tarvitse sulkea sitomalla. Aikaisemmin ilmapalloja täytettiin myös vedyllä, mutta helium on turvallisempi vaihtoehto reagoimattomuutensa ansiosta. Se ei myöskään ole yhtä haitallista sisään hengitettynä. Useammin ilmapallo täytetään ilmalla, koska ensinnäkin helium maksaa paljon ja toiseksi heliumpallo tyhjenee nopeasti.
Useimmat ilmapallot ovat muodoltaan yksinkertaisesti soikeita, ja kumipallojen muotoiltavuus on rajallinen. Tavallisten pallomaisten ilmapallojen lisäksi pidempiä, makkaramaisia palloja valmistetaan usein kumista. Foliopallot sen sijaan voivat olla minkä muotoisia tahansa. Ne eivät veny kuin kumipallot, joten niiden pinnalle on helpompi tulostaa yksityiskohtaisia ja värikkäitä kuvia. Foliopallot on yleensä valmistettu metallilla päällystetystä muovista. Siksi niiden pelättiin aiheuttavan oikosulkuja, kun ne juuttuivat voimalinjoihin.
Kumipalloja voidaan täyttää myös nesteillä, yleensä vedellä. Nämä ns. vesi-ilmapallot hajoavat melko herkästi, ja niitä voi siten käyttää vesisodassa tai muussa keppostelussa.
Ilmapallot tuovat myös paljon iloa lapsille. Varsinkin vappupäivänä pallot ovat erittäin suosittuja. Eikä vain lasten keskuudessa, sillä ne sopivat myös koristeiksi tuomaan iloa.
Ilmapallon puhaltaminen suun kautta on hyväksi terveydelle, koska se harjoittelee kylkiluiden välisiä lihaksia, jotka laajentavat ja nostavat kylkiluita ja palleaa parantaen keuhkojen toimintaa ja happisaturaatiota[1][2]. Tämä harjoitus voi parantaa ryhtiä, vakautta ja hengitysmalleja, ja se auttaa lisäämään keuhkojen kapasiteettia, mikä tekee siitä hyödyllisen sairauksien, kuten keuhkofibroosin, keuhkoahtaumatautien tai astman, hoidossa[3]. Lisäksi ilmapallon puhallus edistää syvää hengitystä, mikä voi vähentää stressiä ja ahdistusta, parantaa sydän- ja verisuoniterveyttä ja lisätä keuhkojen kapasiteettia[4]. Lisäksi ilmapallon täyttö vastustaa palleaa tehokkaan hengityksen aikaansaamiseksi ja auttaa lisäämään vatsansisäistä painetta, mikä tekee siitä hyödyllisen harjoituksen kuntoutuksessa ja hengitystoiminnassa[5].
Käyttö
Ilmapallokauppias
Ilmapalloja käytetään tavallisimmin koristeina ja mainonnassa. Ne kuuluvat usein riehakkaisiin, karnevaalimaisiin juhliin kuten vappuun Suomessa. Myös erilaisissa tapahtumissa värikkäitä ilmapalloja käytetään huomion kiinnittäjinä ja tunnelman kohottajina. Mainosilmapalloja jaetaan usein ilmaiseksi kansalaisille: niiden etuja ovat heliumtäytteisten pallojen hyvä näkyvyys ja ihmisten myönteinen suhtautuminen varsinkin lapsille mieluisiin ilmapalloihin.
Kaupoista ilmapalloja voi ostaa tavallisesti vain täyttämättöminä. Erityistapahtumissa ilmapallokauppiaat myyvät täytettyjä palloja. Ilmapallokauppias sitoo pallot usein korkeaksi torniksi, jonka hän sitoo vyötärölleen, ja irrottaa nipusta asiakkaan haluaman pallon. Suomessa ilmapallokauppiaiden tornit ovat vappuisin yleisiä katukuvassa.
Erityisen pitkiä ja kapeita ilmapalloja voi taivuttaa kuvioiksi, jolloin ne säilyttävät muotonsa taivutuksen jälkeen. Useita tällaisia ilmapalloja voi liittää yhteen monimutkaisiksi hahmoiksi kuten päähineiksi tai eläimiksi. Tämä on synnyttänyt oman, usein erilaisissa tapahtumissa tai huvipuistoissa toimivan ilmapallotaiteilijoiden ammattikunnan.
Jukka Kangasaho, Jukka Mäkinen, Juha Oikkonen, Johannes Paasonen & Maija Salmela: Differentiaalilaskenta 2 (pitkä matematiikka), s. 9. Porvoo: WSOY, 2002. ISBN 951-0-24562-3. Esimerkki tyhjenemisnopeudesta.
Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!
_-_BEIC_6328472.jpg)
