Iran ja Yhdysvallat eivät ole olleet liittolaisia, mutta maat ovat tulleet kohtalaisesti toimeen ennen tapahtumien kärjistymistä. Ensimmäinen suuri kolahdus maiden välisiin suhteisiin nähtiin toukokuussa 2018, kun Yhdysvallat vetäytyi Joint Comprehensive Plan of Action- sopimuksesta (Iranin ydinsopimus) samalla laittaen Iranille talouspakotteita.[6][7][8] Iranin talous otti ison kolhun pakotteista, ja muun muassa maan bruttokansantuotteen kasvu hidastui ja öljyntuotanto ja vienti heikentyivät.[9] Toinen merkittävä kolaus maiden suhteisiin tapahtui vuoden 2019 kesäkuussa, kun Iran ampui alas yhdysvaltalaisen drone-aluksen. Yhdysvaltain armeija pohti jo silloin vastaiskua tapahtuneeseen, mutta ne jätettiin tekemättä.[10][11] Aikaisempien tapahtumien lisäksi Yhdysvallat ovat pitäneet Qassem Suleimania terroristina, ja suunnitelmia hänen murhauttamiseksi oltiin tehty jo George W. Bushin presidenttikauden aikana. Suleimanin väitetään tappaneen lukuisia yhdysvaltalaisia sotilaita, ja hänet nähtiin tämän lisäksi uhkana koko Yhdysvaltain turvallisuudelle.[12]
Isku
3. tammikuuta, noin kello yhden aikoihin yöllä paikallista aikaa Sulemaini ja hänen saattueensa nousivat lentokoneesta. He nousivat kahteen autoon joiden oli tarkoitus matkata kohti Irakin pääkaupunkia Bagdadia, jossa saattuetta olisi odottanut tapaaminen. Saattueen matka jäi kuitenkin lentokentälle Yhdysvaltojen laukaistessa kolme Hellfire-ohjusta MQ-9 Reaper- aluksesta murhaten välittömästi koko saattueen.
Jälkiseuraukset
Iskut jakoivat kansaa Iranissa. Osa kansasta lähti kaduille hurraamaan, mutta osa taas meni osoittamaan mieltään Yhdysvaltoja vastaan. Levottomuudet vaivasivat Irania jo kauan ennen iskuja, ja maahan perustettiin useita hallitusta vastustavia liikkeitä ja mielenosoituksia.[13][14]
Iranin valtio tuomitsi iskut välittömästi, ja useat iranilaiset sotilaskenraalit ja valtion viranomaiset uhkailivat Yhdysvaltoja ja Israelia kostoiskuilla. Yhdysvallat vastasivat nopeasti Iranin uhkailuun ilmoittamalla presidentti Trumpin ja ulkoministeriPompeon johdolla Yhdysvaltain valmiuden vastaiskun vastaiskuihin. Tapahtumat huolettivat ihmisiä kansainvälisesti, ja isompaa konfliktia pidettiin täysin mahdollisena.[15][16]
Iranin kansallisella televisiokanavalla Suleimanin hautajaispuheen pitäjä ehdotti 80 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tapporahaa Donald Trumpista.[18][19]
Ilmakuva Yhdysvaltain omistamasta Ain al-Assad-sotilastukikohdasta ilmaiskujen jälkeen.
Iranin kostoisku
8. tammikuuta 2020IraninPasdaran-joukot suorittivat koodinimellä Operaatio Marttyyri Suleimani ilmaiskuja IrakinBagdadissa ja Erbilissä oleviin Yhdysvaltain tukikohtiin kostona Qassem Suleimanin murhasta. Iran ampui ainakin kaksitoista ohjusta. Aluksi Yhdysvallat ilmoitti, että kukaan ei loukkaantunut eikä kuollut. Myöhemmin kuitenkin mediassa paljastui, että jopa yli 100 sotilasta loukkaantui. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump suhtautui kostoon tyynesti, ja kertoi Yhdysvaltain vastaavan ainoastaan talouspakottein ja tiiviistämällä Nato-sotilasliiton yhteistyötä.[20][21][22]
Iran ilmoitti ennen kostoiskua suunnitelmistaan Irakille, josta tieto vuoti läpi yhdysvaltalaisille sotilaille. Tämän ansioista yhdysvaltalaiset sotilaat osasivat varautua suojautumalla, ja kostoiskun tuhot jäivät suhteellisen pieniksi, vaikka Iran lähetti yli kymmenen tehokasta keskimatkan ohjusta.[23][24]
Koneen romuja alasampumisen jälkeen.
Matkustajalentokoneen ampuminen
8. tammikuuta Iranin asevoimat ampui matkustajalentokoneen lähellä Teherania surmaten kaikki 176 matkustajaa ja miehistön jäsentä.[25] Iran ei myöntänyt ampumista heti, vaan vasta myöhemmin, kun todistusaineisto viittasi nimenomaan Iranin ampuneen koneen alas. Salailu ja johdon välinpitämättömyys uhreja kohtaan herätti suuttumusta iranilaisissa. Sadattuhannet ihmiset tulivat kadulle osoittamaan mieltään Iranin hallintoa vastaan. Pari kuukautta aiemminkin mieltä johtoa vastaan oli osoitettu kymmenissä kaupungeissa. Vallankumouskaarti oli yrittänyt tukahduttaa niitä surmaamalla eri lähteiden mukaan parista sadasta yli tuhanteen mielenosoittajaa.[26]
