Ilkka Armas Lammi (9. helmikuuta 1976 Noormarkku – 24. kesäkuuta 2000 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari, joka ehti ennen varhaista kuolemaansa tulla tunnetuksi erittäin lahjakkaana ja tuotteliaana taiteilijana[1].
Nuoruus
Lammi eli lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa Noormarkussa. Hänen isänsä oli pankinjohtaja Into Lammi (1929–2010) ja äitinsä äidinkielen ja historian lehtori Arja Roslander-Lammi (s. 1944). Ilkka Lammilla on kaksossisar Katri Kalijärvi (o.s. Lammi) ja isän aikaisemmasta avioliitosta veli Tapio Lammi (s. 1958).
Lammi kävi ala- ja yläasteen Noormarkussa, lukion Porissa ja kirjoitti ylioppilaaksi 1994 Porin Suomalaisen yhteislyseon lukiosta. Lukioaikana hän opiskeli myös Porin taidekoulussa 1993–1994. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Lammi pääsi Helsingin yliopistoon opiskelemaan sekä taidehistoriaa että englantia. Hän ei viihtynyt yliopistossa, vaan pyrki kahdesti Kuvataideakatemiaan ja aloitti opinnot siellä 1996. Hän ehti valmistua kuvataiteen kandidaatiksi kuukautta ennen kuolemaansa alkukesällä 2000.
Lammi suuntautui taiteen maailmaan varhaislapsuudestaan lähtien. Hän ilmaisi mielellään itseään piirtämällä ja kiinnitti huomiota luonnon väreihin, valoon ja varjoihin. Lammi oli tavattoman ahkera ja harjoitteli jatkuvasti: hän piirsi kaikkea, mitä näki, kuvitti pieniä tarinoita, loi omia sarjakuva- ja fantasiahahmoja ja ihaili suuria taiteilijoita. Ensimmäiset kokeilut öljyväreillä hän teki vuonna 1988. Hän piti esikuvinaan erityisesti ruotsalaista Anders Zornia ja Akseli Gallen-Kallelaa.
Taiteilijana
Ilkka Lammin varsinainen taiteellinen tuotanto on tehty kuuden vuoden (1994–2000) aikana, ja se käsittää muutamia satoja öljymaalauksia sekä tuhansia piirroksia ja luonnoksia. Tuotantoon kuuluu myös akvarelleja, kuvitustöitä sekä joitakin veistoksia. Hänen maalaustyylinsä oli aluksi realistinen ja aiheet löytyivät luonnosta. Lammi harjoitteli paljon muun muassa veden, metsän ja lumen kuvaamista. Myöhemmin, taidon kehittyessä, hän loi omaleimaisen tavan kuvata ihmisiä abstraktissa ympäristössä. Hänen maalauksissaan toistuvat luontoteemojen ohella vaikuttavat ja eteeriset naishahmot – usein tutkimattomin kasvoin, poispäin kääntyneinä. Aivan viimeisissä töissä Lammi oli suuntautumassa jo kokonaan abstraktiin ilmaisuun. Lammi oli intohimoisen ahkera ollessaan toiveammatissaan, ja hänen työskentelytapansa oli erityisesti viimeisinä vuosina virtuoosimainen, nopea ja tarkka.
Suuren taideyleisön tietoisuuteen Lammi nousi vuosina 1999 ja 2000 pitämillään yksityisnäyttelyillä galleria Pinturassa ja Galerie Oljemarkissa Helsingissä. Hän oli myös työskennellyt syksyllä 1999 Taidekeskus Salmelan stipendiaattina ja hänet oli valittu taidekeskuksen vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2000. Lammin näyttelyt olivat loppuunmyytyjä,[2] ja hän teki samanaikaisesti runsaasti tilaustöitä, muun muassa muotokuvia.
Ilkka Lammi kuoli juhannuspäivänä 2000. Hän sai aamu-uinnilla Porvoon Tervajärvellä aivoverenvuodon ja hukkui pelastusyrityksistä huolimatta. Lammi on haudattu synnyinpaikkakunnalleen Noormarkkuun.
Lammin teosten tekijänoikeudet kuuluvat tällä hetkellä hänen kaksossisarelleen ja äidilleen. Hänen teoksiaan on julkisissa kokoelmissa muun muassa Noormarkun ja Mäntyharjun kuntien, Porin kaupungin sekä Kuopion seurakuntien taidekokoelmassa. Lammin työt ovat harvinaisia, ja kun niitä tulee esiin taidehuutokaupoissa tai gallerioissa, ne ovat hyvin kysyttyjä. Toistaiseksi korkein huutokauppahinta on Bukowskilla keväällä 2006 maalauksesta Pariisitar maksettu 77 000 euroa.
Ilkka Lammin elämäntyötä kartoittava retrospektiivinen näyttely järjestettiin 2004–2005 Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä sekä Lönnströmin taidemuseossa Raumalla. Salon taidemuseossa oli 5. tammikuuta 2014 saakka hänen töidensä näyttely[3].
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
