Horat (m.kreik.Ὧραι, Hōrai 'tunnit') olivat kreikkalaisessa mytologiassa alun perin luonnonjärjestyksen ja vuodenaikojen jumalattaria,[1] mutta hellenistisellä ajalla he muuttuivat yleisen järjestyksen ja oikeuden jumalattariksi. Useimmiten heidän vanhemmikseen mainitaan Zeus ja Themis[2] ja Moirat heidän sisarpuolikseen,[3] mutta vuodenaikojen jumalattarina heidät mainitaan myös Helioksen ja Selenen tyttäriksi, jotka vartioivat Olympoksen portteja ja huolehtivat maan hedelmällisyydestä ja ohjasivat säätä.[4]
Hyvin varhaisina aikoina horat olivat vuodenaikojen jumalattaria: Thallo, Aukso ja Karpo[5] — muinaisilla kreikkalaisilla oli ainoastaan kolme vuodenaikaa. Taiteessa heidän kuvattiin nuoriksi viehättäviksi neidoiksi, joita ympäröi runsas kasvillisuus ja värikkäät kukat.
Thallo (m.kreik.Θαλλώ, Thallō 'kukoistava, kukintojen tuoja') oli kevään ja kukintojen jumalatar, josta tuli nuoruuden suojelija.
Aukso (m.kreik.Αυξώ, Auxō 'kasvu, lisääntyminen') oli kesän jumalatar, jota palvottiin Ateenassa myös toisena khariiteista.
Karpo (m.kreik.Καρπώ, Karpō 'hedelmä, vuodentulo') oli syksyn jumalatar, joka hallitsi kypsymistä ja sadonkorjuuta.
Hellenistiset horat
Hellenistisellä ajalla horat olivat lain ja järjestyksen jumalattaria, jotka pitivät yllä yhteiskunnan järjestystä. Heidän nimensä olivat Eunomia, Dike ja Eirene.[5]
Dike (m.kreik.Δίκη, Dikē 'oikeus') oli oikeuden ja oikeudenmukaisuuden jumalatar, joka hallitsi maallista oikeutta.
Eunomia (m.kreik.Ευνομία, Eunomia 'järjestys') oli järjestyksen ja lainmukaisen hallitsemisen jumalatar.
Eirene (m.kreik.Ειρήνη, Eirēnē 'rauha') oli rauhan ja vaurauden jumalatar. Hänet kuvattiin nuoreksi neidoksi, joka piti käsissään runsaudensarvea, oliivipuun oksaa tai Hermeen sauvaa.
