Hopeapylväät (Cleistocactus) on kaktuskasvien (Cactaceae) heimoon kuuluva suku, jossa on puolisen sataa lajia. Ne ovat kolibrien pölyttämiä kasveja, joiden kukat ovat kapean putkimaisia, tuskin avautuvia. Siihen viittaa tieteellinen nimikin: kreikan kleistos tarkoittaa suljettua.
Ulkonäkö ja koko
Hopeapylväät ovat enimmäkseen pensasmaisia kasvutavaltaan. Niiden hoikat varret ovat runsaspiikkisiä, pystykasvuisia, suikertavia tai jopa riippuvia. Matalia särmiä varsissa on 5-30, ja piikikkäät areolit sijaitsevat tiheässä. Kukat sijaitsevat tavallisesti varren sivulla kärjen tuntumassa ja avautuvat päivällä usein melkein mihin vuodenaikaan tahansa ja ovat ahtaan putkimaisia, joskus hieman vastakohtaisia (tsygomorfisia). Kukkien väri vaihtelee lajista toiseen, joillakin ne ovat punaisia, toisilla taas oransseja, keltaisia tai vihreitä. Joillakin lajeilla kehälehdet levittäytyvät sivuille ja jopa kaartuvat taaksepäin. Kukan tyvi on suomupeitteinen, suomut puolestaan huopa- tai karvapeitteisiä. Heteet ja emin vartalo tulevat yleensä esiin putkimaisen kukan suusta. Kukasta kehittyy pieni, pallomainen ja mehevä hedelmä, jonka pinnalla on toisinaan harvakarvaisia tupsuja. Hedelmä voi olla avautuva. Pienet siemenet ovat kiiltävän mustia.
Levinneisyys
Hopeapylväät ovat eteläamerikkalaisia kaktuksia. Lajit kasvavat Etelä-Ecuadorissa, Perussa, Boliviassa, Länsi-Brasiliassa, Uruguayssa, Paraguayssa ja Argentiinan pohjoisosissa.
Lajit
Anderson (2001: 153–165) tunnistaa seuraavat 49 hopeapylväslajia:
- Cleistocactus acanthurus
- Cleistocactus baumannii – argentiinanpylväs
- Cleistocactus brookeae
- Cleistocactus buchtienii
- Cleistocactus candelilla
- Cleistocactus choataensis
- Cleistocactus clavispinus
- Cleistocactus × crassiserpens
- Cleistocactus dependens
- Cleistocactus ferrarii
- Cleistocactus fieldianus
- Cleistocactus grossei
- Cleistocactus hildegardiae
- Cleistocactus hyalacanthus
- Cleistocactus hystrix
- Cleistocactus icosagonus
- Cleistocactus laniceps
- Cleistocactus luribayensis
- Cleistocactus micropetalus
- Cleistocactus morawetzianus
- Cleistocactus muyurinensis
- Cleistocactus neoroezlii
- Cleistocactus orthogonus
- Cleistocactus pachycladus
- Cleistocactus palhuayensis
- Cleistocactus paraguariensis
- Cleistocactus parapetiensis
- Cleistocactus parviflorus
- Cleistocactus peculiaris
- Cleistocactus piraymirensis
- Cleistocactus plagiostoma
- Cleistocactus pungens
- Cleistocactus reae
- Cleistocactus ritteri
- Cleistocactus roezlii
- Cleistocactus samaipatanus – bolivianpylväs
- Cleistocactus sepium
- Cleistocactus serpens
- Cleistocactus sextonianus
- Cleistocactus smaragdiflorus – smaragdipylväs
- Cleistocactus strausii – rubiinipylväs
- Cleistocactus tarijensis
- Cleistocactus tenuiserpens
- Cleistocactus tominensis
- Cleistocactus tupizensis
- Cleistocactus varispinus
- Cleistocactus winteri
- Cleistocactus xylorhizus
Käyttö
Monia lajeja viljellään koristekasveiksi.
Lähteet
Viitteet