Hongkongissa on järjestetty vuosina 2019–2020 lukuisia suuria mielenosoituksia. Mielenosoitukset alkoivat vastustuksesta Hongkongin hallituksen ehdottamaa luovutuslakiesitystä kohtaan. Hongkong on ollut Kiinan vallan alla vuodesta 1997. Siellä on säilynyt oma lähellä länsimaista ollut lakinsa. Vuonna 2019 esitettiin uusi laki, joka sallii Hongkongin viranomaisten luovuttaa vakavista rikoksista syytettyjä myös Kiinaan. Kiinan vankiloissa ja leireillä on paljon huonommat olot kuin Hongkongissa. Hongkongin opposition mukaan lakia oli tarkoitus demokratia-aktivismin vaientamiseen. Hongkongin viranomaiset vakuuttivat, ettei laki ollut poliittinen.
Tästä huolimatta 9. kesäkuuta alkoivat satojen tuhansien ihmisten protestit ja mellakat, jotka jatkuivat kuukausia. Ne häiritsivät huomattavasti Hongkongin arkea. Junat eivät aina kulkeneet, koulut saattoivat olla kiinni jne. Protestit jatkuivat, vaikka Hongkongin johtaja veti luovutuslain pois[1]. Noin 10 ihmistä kuoli mellakoissa tai niiden seurauksena. Myös sivullisia joutui protestoijien raivon uhriksi, esimerkiksi mandariinikiinan puhumisen takia. Molemminpuolinen väkivalta kiihtyi marraskuussa 2019, ja Kiina uhkasi palauttaa järjestyksen voimatoimin[2]. Kiinan kannan mukaan protestit ovat radikaalien luomus ja ulkomailta rahoitettuja.[3] Kiinan hallinnon mielestä länsimedia oli puolueellinen[4].
Kiinan hallitus ajoi parlamentissa läpi turvallisuuslain, joka astui voimaan 30. heinäkuuta 2020 mennessä.[5][6][7]
Lain tarkoitus oli rauhoittaa protestit.[8] Hongkongilaiset reagoivat tähän pelokkaasti: poistivat oppositiota tukevia someviestejä, iskulauseita ja ainakin yksi aktivisti pakeni Hongkongista.[9][10]
Hongkongin ja Taiwanin välillä ei ole rikollisten luovutussopimusta. Eräs mies murhasi Taiwanissa tyttöystävänsä ja pakeni Hongkongiin. Miestä ei tuomittu siellä murhasta koska rikos oli tehty Taiwanissa. Hän sai tuomion vain rahanpesusta. Mies vapautui vankilasta lokakuussa 2019.[11][12] Taiwan halusi miehen takaisin murhatuomiota varten. Niinpä Hongkongin viranomaiset laativat lain, jonka perusteella vakavasta yli 7 vuoden vankeustuomion rikoksesta epäillyn saattoi luovuttaa Kiinaan, Taiwaniin tai Macaoon[13].
Luovutuslaki mahdollistaisi Hongkongin kansalaisten pidätyksen ja luovutuksen Manner-Kiinaan kiinalaisten viranomaisten pyynnöstä.[14] Tämä heikentäisi Hongkongin autonomiaa. Hongkongissa on pelätty Kiinan kansantasavallan hallinnon käyttävän esitettyä lakia Hongkongin ihmisoikeusaktivistien, toimittajien ja asianajajien pidättämiseen poliittisista syistä.[15] Viranomaisten mukaan laki ei ollut poliittinen. Lain vastustajien mukaan Kiinassa on paljon virheellisiä tuomioita, vankiloissa kidutusta.
Suuria mielenosoituksia on järjestetty kesäkuusta 2019 alkaen.
Muut syyt
Levottomuuksien jatkuminen ja kiihtyminen luovutuslain poisvetämisestä huolimatta osoitti, että hongkongilaisten tyytymättömyyden juuret ovat syvemmällä; kiistelty laki oli vain kipinä, joka sytytti pitkään kyteneen ruutitynnyrin.[16] Perussyy protesteihin on Hongkongin eri suuntauksia edustavien aktivistien huoli ns. tavallisen kansan taloudesta, vapaudesta ja identiteetistä. Hongkong sulautetaan Kiinaan lopullisesti vuonna 2047. Protestoijat pelkäävät Kiinan hallinnon pyrkivän nopeammin kiinalaistamaan Hongkongin. Poliisi on kovaotteinen.
Hongkongin merkitys koko Kiinan taloudelle on vähentynyt voimakkaasti siitä lähtien, kun Yhdistynyt kuningaskunta palautti alueen Kiinalle. Kun vuonna 1997 Hongkongin osuus Kiinan bruttokansantuotteesta oli lähes 20 prosenttia, vuonna 2019 se oli enää kolme prosenttia. Kiinan markkinoille pyrkivät länsimaiset yritykset ovat Manner-Kiinan avautumisen myötä voineet asioida suoraan mannerkiinalaisten kanssa eivätkä ole enää tarvinneet aiemmin välittäjän roolissa ollutta Hongkongia. Lisäksi hongkongilaiset olivat vuonna 1997 keskimäärin koulutetumpia ja kielitaitoisempia kuin mannerkiinalaiset, mutta myöhemmin ero on kaventunut.[16]
Hongkongissa kiinalaisia pidetään monesti seudulle kuulumattomina ulkomaalaisina. Hongkongin kalliit vuokrat luovat tyytymättömyyttä elintasoon.Kaikille ei riitä kyllin tilavia asuntoja[17]. Hongkongin talous ei ole enää modernisaation veturi Kiinan mannermaalla, niin kuin se oli 90-luvulla. Niinpä talouden epävarmuus on suurempaa kuin ennen. Kiinan on katsottu viime vuosina sekaantuneen aiempaa enemmän alueen sisäpolitiikkaan. Kiinan toimien pelätään myös heikentävän Hongkongin asemaa talouskeskuksena.
Tausta
Vuoden 2003 protestien tuloksena hyllytettiin turvallisuuslakeja. Hongkongissa oli laajoja mielenosoituksia myös vuonna 2014. Tässä "sateenvarjovallankumouksessa" mielenosoittajat vastustivat sitä, ettei Kiina sallinut vapaata ehdokasasettelua tulevissa vuoden 2017 vaaleissa[18]. Nämä protestit eivät muuttaneet Kiinan politiikkaa Hongkongin suhteen.
Protestit
Demosistō-liike piti 15. maaliskuuta istumalakon luovutuslakia vastaanlähde?. Suurempi CHRF piti protestit 31. maaliskuuta ja 28. huhtikuuta. Jälkimmäisessä oli ainakin 22800 mielenosoittajaa. 6 kesäkuuta tuhannet lakimiehet marssivat luovutuslakia vastaan muistellen 30 vuoden takaisia Kiinan Tiananmenin aukion protesteja. Jättiprotesti oli 9. kesäkuuta, jolloin satoja tuhansia lähti marssille[19]. 11. kesäkuuta oli aiempaa kovaäänisempi protesti. Ensi kertaa poliisi käytti kyynelkaasua ja kumiluoteja. 22 loukkaantui[20].
Kesäkuun 15. päivä Hongkongin hallintojohtajaCarrie Lam ilmoitti lakiesityksen valmistelun lykkääntyvän.[14] Mielenosoitukset jatkuivat mielenosoittajien vaatiessa hallitukselta täydellistä luopumista esityksestä[21] sekä demokraattisia uudistuksia muun muassa Hongkongin lainsäädäntöneuvoston edustajien vaaleihin.[22] Kesäkuun 16. päivänä osallistujia oli noin kaksi miljoonaa.[23]
Mielenosoittajia vastaan on hyökännyt poliisin lisäksi tunnuksettomia ja naamioituneita ryhmiä. Näiden joukossa on ollut lehtitietojen mukaan Hongkongin järjestäytyneeseen rikollisuuteen eli triadeihin kuuluvia henkilöitä.[24] Valkoisiin paitoihin pukeutuneet rikolliset hyökkäsivät mustapaita-protestoijien kimppuun, 45 joutui sairaalaan 21. heinäkuuta[25].
11. elokuuta poliisi rynnäköi metroasemalle, ja käytti ensi kertaa peitepoliiseja.
Elokuun 18. päivänä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui järjestäjien mukaan 1,7 miljoonaa ihmistä.[22] Mielenosittajat alkoivat lisätä välineistöään, elokuussa käytettiin mm voimakkaita laserosoittimia poliisien sokaisemiseen. Poliisi taas pyrki entistä tehokkaamin hajottamaan väkijoukot ja murtamaan protestit.
Carrie Lam veti syyskuun alussa luovutuslain pois[26]. Myös Kiina tuli päätöstä[27]. Mutta tämä ei riittänyt protestoijille, jotka vaativat mm pidätettyjen protestoijien vapauttamista[26].
Protestoijat käyttyivät usein naamioita estääkseen tunnistamisen. Hallinto asetti naamiokiellon. Sillä haluttiin hillitä mellakoita[28]. Protestoijat suuttuivat täästäkin[29]. Lokakuun 1. päivänä eli Kiinan kansantasavallan 70-vuotisjuhlapäivänä protesteissa ja niiden tukahduttamisessa käytettiin väkivaltaa. Yhden ihmisen kerrotaan haavoittuneen poliisin luodista, mutta poliisi ei ole vahvistanut tietoa.[30]
Protestit jatkuivat pitkin syksyä. Marraskuun puolivälissä levottomuudet olivat aiempaa rajumpia. Kiinan kansanarmeijan sotilaat siivosivat katuja lauantaina 16. marraskuuta, mutta eivät taistelleet[31].
Sunnuntaina 17. marraskuuta protestit olivat teknillisellä yliopistolla. Alussa opiskelijat heittelivät katua siivonneita hallituksen tukijoita kivillä. Poliisi alkoi ampua kyynelkaasua[32]. Poliisi ja protestoijat taistelivat. Viranomaisten kampukselle saartamat protestoijat mm ampuivat jousilla. Yksi nuoli osui poliisia jalkaan[33]. Poliisi uhkasi ehkä käyttävänsä kovia panoksia, jos opiskelijat eivät luovu voimakkaista aseistaan[34][35]. Kapinallisten katapultit ampuivat tiiliskiviä esteeksi autoille, polttopullosta syttyi suuri tulipalo. Protestoijat pyrkivät polttopulloin estämään poliisin tulon, turhaan. Poliisi ampui kyynelkaasua ja kumiluoteja. Opiskelijat saivat palovammoja ilmeisesti poliisin suihkuttaman veden sisältämästä kemikaaleista. Noin 40 loukkaantui[36]. Protestoijat koettivat paeta saarretusta kampuksesta. Poliisi otti ulos pyrkiviä kiinni[37].
Vuonna 2020
Tausta
Kiina pelkäsi asemansa Hongkongissa heikkenevän syksyn 2020 vaaleissa[38]. Se oli myös kyllästynyt protesteihin ja Hongkongin virkailijoihin. Niinpä Kiina ajoi voimakkaasti turvallisuuslakia Hongkongiin vuonna 2020. Koronaviruspandemia esti suuret protestit. Ehkä tätä hyväksikäyttäen Kiinan hallitus alkoi säätää turvallisuuslakeja 21. toukokuuta 2020 alkaen[39]. Yhdysvallat varoitti Kiinaa siitä[40]. Kiina vakuutti, ettei turvallisuuslaki rajoita Hongkongin lehdistön-, kokoontumis- ja kansalaisvapauksia[41]. Toisaalta se sanoi, että suurprotestit vaarantavat Kiinan turvallisuuden[42].
Protesteja
15. toukokuuta turvallisuslain vastustajat aloittivat protestit ensi kertaa kuukausiin[43]. Kiinan ulkoministeri vaati turvallisuuslakia heti voimaan.
24. toukokuuta tuhannet protestoijat osoittivat mieltään [44]. Poliisi käytti mm. kyynelkaasua ja vesitykkejä[45][46]. Kiina varoitti Yhdysvaltoja puuttumasta tilanteeseen[47].
Kiinan parlamentti hyväksyi 28. kesäkuuta 2020 turvallisuuslain. Se astui voimaan 30. kesäkuuta.[48][49] Laki kielsi separatismin, terrorismin ja ulkomaiden vaikutuksen Hongkongin politiikaan jopa elinkautisen uhalla.[50] Laki kielsi sen rikkojia asettumasta Hongkongissa ehdokkaiksi vaaleihin. Se myös mahdollisti epäillyn siirtämiseen Hongkongista Kiinaan.
Kriitikot sanoivat turvallisuuslain päättäneen ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -kauden, jolloin Hongkongilla oli laaja itsemääräämisoikeus.
Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam sanoi, että Hongkong aikoo soveltaa uutta lakia ankarasti.[51] Kiina perusti Hongkongiin kansallisen turvallisuusviraston valvomaan lain noudattamista ja ulkomaalaisia.[52] Hongkongin turvallisuusjohtaksi nimettiin Kiinan protestien kukistamisesta tunnettu Zheng Yanxiong. Hongkongilaiset puhdistivat muun muassa sosiaalisen median tilejään poliittiseen aktivismiin viittaavasta materiaalista.[53]
Hongkong pidätti lakia vastaan protestoivia osin uuden turvallisuuslain perusteella.[54]
Demokratialiikkeen johtaja pakeni.[55]Aktivistit suunnittelivat pakolaisparlamenttia.[56] Kirjastosta ei saanut lainata kirjoja, jotka olivat turvallisuuslain vastaisia.[57] Opiskelijat eivät saaneet osallistua poliittiseen toimintaan.[58]
Monilla hongkongilaisilla on Britannian ulkomailla asuvan kansalaisen passi. Kiina uhkasi Britanniaa vastatoimilla, jos tämä antaa kansalaisuuden hongkongilaisille. Yhdysvallat määräsi lisää pakotteita Hongkongin Kiinan tukemalle johdolle.[59]
Hongkongin demokratiaa kannattava oppositio järjesti 12. heinäkuuta 2020 vaalit, joissa äänesti 320 000 hongkongilaista. Viranomaisten mukaan vaalit saattoivat kuitenkin rikkoa turvallisuuslakia. Poliisi ratsasi vaalitoimiston paria päivää ennen vaaleja, muttei estänyt itse äänestystä.[60]
Kiina pidätti uuden lain nojalla ainakin 25, ja muiden lakien pohjalta muita oppositioaktivisteja.[61]
Kiina sääti 11. marraskuuta 2020 lain, jonka mukaan Hongkongin kansanedustajien on hyväksyttävä Kiinan valta. Hallitus erotti neljä kansanedustajaa, ja loput demokratialiikettä tukeneet kansanedustajat erosivat.[62][63]
Hongkongissa oli 20. mararskuuta oikeudenkäynti kolmea johtavaa demokratia-aktivistia vastaan. Heitä syytettiin ihmisten kutsumisesta pääpoliisiaseman saartoon Aktivistit ovat Agnes Chow, Ivan Lam ja Joshua Wong. Kaikki myönsivät tekonsa, vaikka vain yksi heistä aikoi etukäteen niin tehdä. [64] Aktivistit saivat 7–13,5 kuukauden vankeusrangaistukset.[65]
Vuoden 2021 alussa Hongkongin poliisi pidätti kymmeniä laajassa operaatiossa.[66] 28. maaliskuuta 2021 Hongkongin poliisi kertoikin nostaneensa syytteet 47:ää vastaan salaliitosta vallankumouksen toteuttamiseksi. Syytetyjen joukossa oli muun muassa oppositiopoliitikkoja, akateemikoita, mediavaikuttajia ja asianajajia.[67]
Kiinan kansankongressi ilmoitti 5. maaliskuuta 2020, jotta Hongkongin vaalijärjestelmää tuliee muuttaa niin, että patrioottiset voimat pysyvät alueella vallassa.[68] Kiina määräsikin demokratiaa kaventavat muutokset 30. maaliskuuta. Muun muassa ehdokkaiden taustat tarkistetaan. Lainsäädäntöelimeen valitaan vaaleilla entistä vähemmän jäseniä.[69]