Fredrik Hjalmar Askolin-Ingelberg, ent. Ingelberg (24. syyskuuta 1882 Turku[1] – 8. marraskuuta 1956 Tukholma[2]) oli Suomen puolustusministeriön kansliapäällikkönä toiminut eversti, juristi ja liikemies.
Askolin-Ingelbergin vanhemmat olivat johtaja Fredrik Ingelberg ja Sofia Maria Helenius. Upseeritutkinnon hän suoritti 1903 ja oikeustutkinnon 1914. Askolin-Ingelberg palveli upseerina Suomen kaartissa 1903–1906.[1] Rajamäen tehtaiden lainopillisena asiamiehenä 1915–1917 toiminut Askolin-Ingelberg työskenteli puolustusministeriössä ensin osastopäällikkönä ja sitten kansliapäällikkönä 1918–1922. Vuonna 1926 hänestä tuli Johannes Askolin -toiminimen johtaja ja Ab. Greggböle Egendomin toimitusjohtaja. Askolin-Ingelberg työskenteli erityisesti sahateollisuuden parissa. Suomen sisällissodassa Askolin-Ingelberg taisteli valkoisten puolella Jyväskylässä, toimi Lempäälän lohkon komentajana ja oli Viipurin valtauksessa kenraali Vilkaman esikuntapäällikkö. Hän toimi talvisodan jälkeen vapaaehtoisena SPR:n palveluksessa. Askolin-Ingelbergin puoliso oli Johannes Askolinin tytär ja perijätär Maini Askolin (k. 1929), jonka viides aviomies hän oli.[3]
Lähteet
- ↑ a b Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 185. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.
- ↑ Eversti Askolin-Ingelberg kuollut. Helsingin Sanomat, 10.11.1956, s. 5.
- ↑ Lauri Heiman Maini. (Viitattu 8.10.2018)
