Tämä artikkeli käsittelee taajuuden yksikköä. Hertsi on myös Helsingissä sijaitseva kauppakeskus.
Hertsi (tunnus Hz) on kansainvälisen yksikköjärjestelmän, eli SI-järjestelmän, mukainen taajuuden yksikkö.[1] Yksikkö on nimetty saksalaisen fyysikon Heinrich Rudolf Hertzin mukaan tunnustukseksi hänen työstään sähkömagnetismin alalla.
Yksi hertsi tarkoittaa taajuutta, jossa jakson kesto (jaksonaika) on 1 sekunti.
Taajuuden f ja jaksonajan välillä vallitsee yhteys:
,
missä T on jaksonaika. Koska yhden hertsin taajuudella jaksonaika on yksi sekunti, hertsi voidaan suureyhtälöissä esittää myös muodossa
,
missä s on sekunti.
Historia
Hertsi-nimitys alkoi vakiintua vuonna 1930, jolloin IEC otti sen käyttöön.[2] CGPM hyväksyi yksikön 30 vuotta myöhemmin SI-järjestelmän mukaiseksi yksiköksi, mutta vasta 1970-luvulla hertsi korvasi vanhan yksikön sykliä sekunnissa (engl. cycles per second, cps).
Kerrannaisyksiköt
Yksi hertsi on käytännön mittauksissa suhteellisen pieni taajuus, joten usein yksikön mukana käytetään kerrannaisyksikköä:
| Kerroin
|
Nimi
|
Tunnus
|
|
Kerroin
|
Nimi
|
Tunnus
|
| 100
|
hertsi
|
Hz
|
|
|
|
| 101
|
dekahertsi
|
daHz
|
10−1
|
desihertsi
|
dHz
|
| 102
|
hehtohertsi
|
hHz
|
10−2
|
senttihertsi
|
cHz
|
| 103
|
kilohertsi
|
kHz
|
10−3
|
millihertsi
|
mHz
|
| 106
|
megahertsi
|
MHz
|
10−6
|
mikrohertsi
|
μHz
|
| 109
|
gigahertsi
|
GHz
|
10−9
|
nanohertsi
|
nHz
|
| 1012
|
terahertsi
|
THz
|
10−12
|
pikohertsi
|
pHz
|
| 1015
|
petahertsi
|
PHz
|
10−15
|
femtohertsi
|
fHz
|
| 1018
|
eksahertsi
|
EHz
|
10−18
|
attohertsi
|
aHz
|
| 1021
|
tsettahertsi
|
ZHz
|
10−21
|
tseptohertsi
|
zHz
|
| 1024
|
jottahertsi
|
YHz
|
10−24
|
joktohertsi
|
yHz
|
Tietotekniikassa käytetään usein megahertsejä (MHz, 1 000 000 hertsiä) ja gigahertsejä (GHz, 1 000 000 000 hertsiä) kuvaamaan tietokoneen komponenttien kellotaajuutta.
ULA-radiotaajuudet ilmoitetaan megahertseinä; ULA-asemien taajuudet ovat välillä 87,5–108 MHz.
Lähteet