Herman Georg Maria Wärnhjelm (12. tammikuuta 1808 Helsinki – 7. lokakuuta 1882 Viipuri) oli suomalainen Viipurin hovioikeuden varapresidentti ja valtiopäivämies.[1]
Wärnhjelmin vanhemmat olivat Vaasan läänin maaherra, kapteeni Herman Henrik Wärnhjelm (k. 1830) ja Ottiliana Sofia Adlercreutz. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1823. Wärnhjelm suoritti Turun akatemiassa tuomarintutkinnon ja kameraalitutkinnon 1827. Hän sai varatuomarin arvon 1830.[1]
Wärnhjelm toimi Vaasan hovioikeudessa ylimääräisenä kanslistina vuodesta 1828 ja kanslistina vuodesta 1834. Hänestä tuli Viipurin hovioikeudessa notaari 1839, varakanneviskaali 1841, sihteeri 1842, asessori 1845 ja hovioikeudenneuvos 1858. Wärnhjelm sai varapresidentin arvonimen 1868. Hän oli Viipurin hovioikeuden varapresidenttinä 1874–1877. Wärnhjelm oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1863–1864.[1]
Wärnhjelm oli naimisissa vuodesta 1846 Ida Amanda Lohmanin (k. 1892) kanssa jonka isä oli Viipurin laamannikunnan laamanni August Lohman (1794–1863). Heidän poikansa oli eversti Georg Herman August Wärnhjelm. Wärnhjelmin veli oli eversti ja valtiopäivämies Ernst Emil Vilhelm Wärnhjelm (1823–1890).
Lähteet
