Cajanderin vanhemmat olivat turkulainen pakkaaja Matts Cajander (k. 1819) ja Lisa Simonsdotter. Hän kävi Turun katedraalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi 1821. Cajander valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1827, lääketieteen kandidaatiksi 1830 sekä lääketieteen lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1832.[1]
Cajander toimi koleralääkärinä 1831 ja oli Suomen kaartin vt. pataljoonanlääkärinä 1832 ja vakinaisena pataljoonanlääkärinä vuodesta 1833. Hän oli Turun piirin piirilääkärinä 1836–1843.[1]
Cajander kuvasi Suomen vanhimman tunnetusti säilyneen valokuvan, dagerrotyypin, Turussa 3. marraskuuta 1842. Kuvassa on Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut niin kutsuttu Nobelin talo,[2] jonka takaa näkyy Turun tuomiokirkon torni. Lisäksi Turun Museokeskuksen valokuva-arkistossa on kaksi muuta Cajanderin ottamaa dagerrotyyppia vuodelta 1844: omakuva ja Vartiovuoren tähtitorni. [3]
Henrik Cajander oli naimisissa vuodesta 1837 Emma Fredrika Amalia Stenvallin (k. 1906) kanssa. Cajanderin veli Anders Cajander (1814–1856) toimi linnan- ja lasaretinlääkärinä Mikkelissä.[1]
Lähteet
↑ abcdKotivuori, Yrjö: Henrik Cajander.Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.