Helsingin Kutomo ja Kravatti

Kravattitehdas (vaalea korkea rakennus) oli Vallilan teollisuusalueen ensimmäisiä suuria tehdasrakennuksia. Kuva Sturenkadun itäpuolelta pohjoiseen, 1930-luku.

Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy (HKK) oli Helsingissä vuosina 1926–1975 toiminut tekstiilialan teollisuusyritys. Se toimi vuodesta 1929 lähtien Vallilan Elimäenkatu 9:ään valmistuneessa, Aarne Sarvelan suunnittelemassa kuusikerroksisessa kivirakennuksessa, jota 1930-luvun lopulla laajennettiin yli kaksinkertaiseksi Elimäenkadun varrella[1]. Tuotantoa oli myös Mikkelissä ja Pieksämäellä tytäryhtiön Pirtama Oy:n kautta.

Yrityksen perustaja oli Juho Mattinen, joka sai teollisuusneuvoksen arvon 1948. Hän oli yhtiön toimitusjohtajana sekä johtokunnan puheenjohtajana 1950-luvun alkupuolelle saakka. Vuonna 1948 Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy:n palveluksessa oli 400 henkilöä ja toimintamuotoina sukka- ja trikootehdas, villatavarakutomo, solmiotehdas ja tekstiilivärien valmistus.[2][3][4]

1960-luvun alussa HKK:n tuotanto laajeni Mikkeliin ja 1970-luvun alussa Pieksämäelle; näiden tehtaiden toimintaa jatkoi myöhemmin HKK:n tytäryhtiö Pirtama Oy, joka oli noin 280 hengen työvoimallaan Pieksämäen suurin työnantaja,[5] kunnes ajautui konkurssiin 1975.[6][7] Tekstiiliteollisuuttaan nopeasti laajentanut Lassila & Tikanoja osti 1960-luvulla HKK:n osake-enemmistön vähin erin itselleen, mutta lopetti yrityksen toiminnan 1974[7][8][9].

HKK:n rakennukset osti 1960-luvun alussa Yrjö Jahnssonin säätiö, joka tekstiiliteollisuuden loputtua 1970-luvun puolivälissä uudisti ja laajensi kiinteistöä kahdella Henrik Wartiaisen piirtämällä uudisrakennuksella, toinen Elimäenkatu 9:n sisäpihalle ja toinen Elimäenkatu 15:een. Niissä toimi sittemmin Tele. Pohjoismainen kiinteistösijoitusyhtiö Areim kunnostutti rakennukset 2020-luvun taitteessa Kravattitehdas-nimiseksi toimistokiinteistöksi.[10][9]

Lähteet

  1. ↑ Laajentuva teollisuuslaitos. Liikemaailma, 15.6.1937, s. 341 (näköislehdessä 19). Lehti digitoituna Kansalliskirjaston sivustolla. Viitattu 3.2.2023.
  2. ↑ BiografiaSampo : Juho Mattinen Viitattu 2.2.2023.
  3. ↑ Teollisuusneuvos Juho Mattinen 60-vuotias, Karjalan Heimo N:o 8-9/1951, sivu 87. Viitattu 2.2.2023.
  4. ↑ Kuvat: Kravattitehdas herätettiin henkiin ja sen historia kuvitettiin uudestaan, Helsingin Uutiset 30.1.2020. Viitattu 2.2.2023.
  5. ↑ Pieksämäen tekstiiliteollisuus kaksinkertaistuu. Helsingin Sanomat, 26.5.1973, s. 32. Näköislehti (maksullinen).
  6. ↑ HKK uhkaa lopettaa myös Pieksämäellä. Helsingin Sanomat, 20.8.1975, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
  7. ↑ a b Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat, s. 43, 147. WSOY, 1996. ISBN 978-9510208649
  8. ↑ Erkki Hakamies Biografiasampo. Viitattu 2.2.2023.
  9. ↑ a b Historiallinen tyylikkyyden tyyssija Kravattitehdas. Viitattu 2.2.2023.
  10. ↑ Toppari, Kirsti: Lääkkeitä, nailonsukkia, rautasänkyjä. (Helsingin korttelit kertovat -juttusarjan osa 42) Helsingin Sanomat, 30.12.1990, s. 9. Näköislehti (maksullinen).

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!