Hora-piiritanssia israelilaisella kibbutsilla, kollektiivisella maataloustilalla, missä sosialismin hengessä luotiin Israelin valtion perustaa. Hava Nagila oli suosittu tanssissa suosittu melodia.
Hava Nagila oli aluksi Ukrainan hasidijuutalaisten nigun eli sanaton sävelmä. Se siirtyi hasidien muuttoliikkeen mukana Jerusalemiin 1900-luvun vaihteessa. Juutalaisen musikologian perustaja Avraham Zvi Idelsohn valitsi laulun konserttiinsa vuonna 1918 Jerusalemissa. Konsertin tarkoitus oli juhlistaa brittiarmeijan voittoa turkkilaisista. Hän järjesti melodian neljään osaan ja lisäsi sävelmään hepreankieliset sanat. Niiden alku löytyy psalmin 118 jakeesta 24: "Tämän päivän on Herra tehnyt, iloitkaa ja riemuitkaa siitä!" (hepr. “Ze ha-yom asah adonai, nagila ve-nismeha bo).[1][2]
Ensiesityksen jälkeen laulun suosio räjähti. Idelson kertoo siitä seuraavasti: "Kuoro esitti sen ja ilmeisesti sai ihmisten mielikuvituksen liikkeelle, sillä seuraavana päivänä miehet ja naiset lauloivat sitä ympäri Jerusalemin, sitten koko maassa ja pian koko juutalaisessa maailmassa. Laulua esitetään usein tanssien piirissä Itä-Euroopassa suosittua hora -kansantanssia israelilaiseen tapaan.[2][3]
Sanat
Latinalaisin aakkosin
Heprealaisin aakkosin
Suomenkielinen käännös
Hava nagila
הבה נגילה
Iloitkaamme
Hava nagila
הבה נגילה
Iloitkaamme
Hava nagila ve-nismeḥa
הבה נגילה ונשמחה
Iloitkaamme ja olkaamme onnellisia
(säkeistö toistetaan yhden kerran)
Hava neranena
הבה נרננה
Laulakaamme
Hava neranena
הבה נרננה
Laulakaamme
Hava neranena ve-nismeḥa
הבה נרננה ונשמחה
Laulakaamme ja olkaamme onnellisia
(säkeistö toistetaan yhden kerran)
Uru, uru aḥim!
!עורו, עורו אחים
Herätkää, herätkää veljet!
Uru aḥim be-lev sameaḥ
עורו אחים בלב שמח
Herätkää veljet onnellisin sydämin
(säkeistö toistetaan kolme kertaa)
Uru aḥim, uru aḥim!
!עורו אחים, עורו אחים
Herätkää, herätkää veljet!
Be-lev sameaḥ
בלב שמח
Onnellisin sydämin
Toinen suomennos
Vuonna 1990 julkaistiin Toiviomatkalaisen laulukirjassa uusi suomennos laulun sanoista.[4]
