Hanhisuo on suo Urjalassa, lähellä saman nimistä kulmakuntaa ja rautatieasemaa. Hanhisuolla on turvetuotantoa ja siellä on aikaisemmin ollut turverata.[1] Turvesuon pinta-ala on 90,4 ha, josta tuotannossa 80,4 ha. Maapohjan omistaa Finsilva Oyj, joka vuokrasi sitä turvetuotantoon Hanhisuon kasvuturve Keskimaa Oy:lle.[2] Vuonna 2014 omistaja vaihtui Vapoksi.
Historia
Hanhisuolle perustettiin vuonna 1919 Oy Hanhisuon turvepehku- ja polttoturvetehdas. Yhtiön perusti ja rakensi Konepaja Lokomo Tampereelta. Turvetuotannon aloittamiseen vaikutti 1. maailmansodanaikainen pula hiilestä sekä tarve käyttää pehkua kotieläinten kuivikkeena ja talojen lämmöneristeenä, joilla oli suuri menekki siihen aikaan. Suo työllisti kausiluonteisesti parhaimmillaan 200 henkilöä. Turpeen kaivaminen suosta oli alussa lapiotyötä.[1]
Suolta oli rakennettu rautatieasemalle kapea 600 millimetrin rata ja siihen kuusi pientä vaunua, joilla hevoset vetivät turpeen asemalle. Myöhemmin hevoset yritettiin korvata veturilla, joka kuitenkin rikkoutui usein. Asemalla sijainnut turvepehkutehdas oli kaksikerroksinen ja siinä oli vaijerirata, jolla suolta tuodut täydet kuormat nostettiin tehtaan sisäpuolelle. Tehtaan sisällä oli turvemylly, paalauskone ja prässi, joilla raakaturve jalostettiin valmiiksi tuotteiksi ja siirrettiin lopuksi junanvaunuihin. Turvepehkupaalit, joita mahtui yhteen junan avovaunuun 200 kpl, oli sidottu rautalangoilla ja rimoilla.[1]
Suolla oli 1930-luvulla Anper-merkkinen polttoturvekone, jolla märkä turve puristettiin paloiteltavaksi ja sen jälkeen kuivattiin suon pinnalla priketiksi.[3] Vaunuilla kuivattu priketti siirrettin asemalle ja kuormattiin varovasti käsin junaan.[1]
Turverata suljettiin 1950-luvulla. Radalla oli koekäytössä vuodesta 1945 Windhoff 647/1940, 0-4-0dm merkkinen veturi. Käytön jälkeen se oli varastoituna Jokioisten museorautatien kapearaidemuseossa vuodesta 1983 syyskuuhun 1998, jolloin se myytiin Saksalaiseen museoon.[4]
Kuvagalleria
Hanhisuon turvekerrostumaa, pinnalla rahkaa.
Kuivatusoja suolla.
Entinen turvepehkutehdas, jonka edustalle johti turverata.
Windhoff veturi, joka muistuttaa Hanhisuolla koekäytössä ollutta veturia.
Lähteet
↑ abcdSaikku ja Rissanen: Suo työllisti pari sataa ihmistä. (Tiedot Katri Simonen 1955) Airanteen aallot, 20.11.2015, 1997. vsk, nro 9, s. 3-4. Urjala-Seura. ISSN 1235-4015
