Gustaf Adolf Avellan (20. toukokuuta 1785 Kokemäki – 20. joulukuuta 1859 Ahlainen) oli suomalainen kielentutkija ja kääntäjä. Hän käytti nimimerkkejä Språkforskare, G.A.A., -ll- ja L-o.
Avellanin vanhemmat olivat Kokemäen kirkkoherra, rovasti Gustaf Avellan ja Lovisa Fredrika Brander. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1798 ja suoritti tuomarintutkinnon 1805. Hänestä tuli 1806 Vaasan hovioikeuden auskultantti mutta hän ei jatkanut juristin uralla vaan siirtyi terveydellisistä syistä hoitamaan 1833–1835 hankkimaansa Ahlaisten Kellahden säteritilaa. Avellan jatkoi kuitenkin kielitieteellisiä tutkimuksia ja julkaisi myös kirjoja. Vuonna 1828 Avellan laati Suomen ensimmäisen englannin kieltä käsitelleen kielitieteellisen väitöskirjan Reflexioner öfver engelska språkets upphof och bildning samt förhållande til andra europeiska tungomål.
Avellan kirjoitti artikkeleita Mnemosyne-aikakauslehteen ja hän käänsi myös runoutta muun muassa Goethen ja Schillerin runoja.
Gustaf Adolf Avellan oli naimisissa vuodesta 1828 Kallista Fredrika Tennbergin (k. 1868) kanssa. Heidän poikansa kunnallisneuvos ja valtiopäivämies Edvin Avellan tunnettiin myös muun muassa Johan Ludvig Runebergin runojen suomentajana.
Teoksia
- Reflexioner öfver engelska språkets upphof och bildning samt förhållande till andra europeiska tungomål, väitöskirja. 1828
- Om finsk språkriktighet. 1849
- Kritik öfver sättet att i finskan uttrycka begreppet om tid. 1850
- Om sättet att i finska periodbyggnaden uttrycka negativa begrepp. 1853
- Betänkande om finska bibelns revision. 1857
Lähteet
Aiheesta muualla
- Gustaf Adolf Avellan Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
