Lars Gunnar Larsson-Leander (3. huhtikuuta 1918 Bollnäs – 9. tammikuuta 2020 Lund[1]) oli ruotsalainen tähtitieteilijä.
Elämä
Gunnar Larsson-Leander syntyi Bollnäsissä 3. huhtikuuta 1918. Hänen vanhempansa olivat rautatietyöläinen Birger Hedman ja Kristina Larsson. Hän avioitui vuonna 1945 akvarellimaalarin ja tekstiilitaiteilijan Marika Arlemanin (1917–1984) kanssa. Marika A:n vanhemmat olivat kuvataiteilija Hjalmar Arleman (1880–1956) ja Ester Julin. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, Per (s. 1947) ja Anne-Marie (s. 1951).
Ura
Larsson-Leander suoritti ylioppilastutkinnon Tukholmassa vuonna 1939 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1944. Filosofian lisensiaatin tutkinnon hän suoritti Tukholmassa vuonna 1950 ja väitteli tähtitieteestä vuonna 1955. Tämän jälkeen hän toimi Lundin yliopiston observaattorina ja tähtitieteen professorina eläköitymiseensä 1984 asti.
Hänen tutkimuskohteitaan ovat olleet muun muassa muuttuvat tähdet, kaksoistähtijärjestelmät ja pallomaiset tähtijoukot.
Vuodesta 1975 lähtien Larsson-Leander johti Ruotsin kuninkaallista tiedeakatemiaa.
Larsson-Leander on kirjoittanut tähtitieteen oppikirjoja ja toiminut vuosina 1968–1994 lehden Astronomisk Tidsskrift päätoimittajana samoin kuin Tycho Brahen tähtitieteellisen seuran puheenjohtajana 1988–1993.
Julkaisut
- Gunnar Larsson-Leander: Johdatus tähtitieteeseen. Helsinki: Gaudeamus, 1974. ISBN 951-662-077-9
- Gunnar Larsson-Leander: A study of Nova DK Lacertae. Uppsala: Almqvist & Wiksells, 1950.
Lähteet
Viitteet
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Muut | |
---|