George Smith syntyi LontoossaYhdistyneessä kuningaskunnassa 26. maaliskuuta 1840. Hän alkoi nuorena harjoitella setelinkaivertajaksi, mutta 14-vuotiaasta lähtien hän opiskeli myös omatoimisesti assyriologiaa. Smith oppi ymmärtämään nuolenpääkirjoitusta, jota sisältäviä laattoja oli alettu tuoda Lontoon British Museumin kokoelmiin Ninivestä vuodesta 1860 lähtien. Smith vieraili usein museossa kirjoituksia tutkien, mikä kiinnitti henkilökunnan huomion. Lopulta hänet esiteltiin Henry Creswicke Rawlinsonille, joka tuolloin tunnettiin yhtenä johtavista nuolenpääkirjoituksen asiantuntijoista ja oli yksi ensimmäisistä kirjoitusta nykykielelle tulkinneista tutkijoista. Hän vaikuttui itseoppineen Smithin kyvyistä, ja Smith palkattiin järjestelemään ja kääntämään Rawlinsonin British Museumissa säilytettyjä kokoelmia.[1]
Smithin lajiteltavana oli tuhansia yksittäisiä nuolenpääkirjoitusta sisältäviä savitaulujen palasia, jotka lajiteltiin niiden sisällön mukaan ja joita yritettiin yhdistää. Yksi Smithin järjestelemistä kokonaisuuksista sai nimen "Izdubar". Smith kiinnostui erityisesti yhdestä karstan peittämästä palasesta. Kun palanen oli puhdistettu, käsitettiin sen sisältävän hieman Vanhan testamentinensimmäisen Mooseksen kirjan kaltaisen kertomuksen vedenpaisumuksesta, joka oli osa laajempaa Gilgameš-eeposta.[2] Smith esitteli löytönsä Raamatullisen arkeologian seuran kokoontumisessa vuonna 1872.[1] Löytö oli sensaatiomainen. Se osoitti, että vedenpaisumuskertomus tunnettiin Raamatun ohella vastaavanlaisina tarinoina vanhemmissa sumerin- ja akkadinkielisissä kertomuksissa.[2] Löytö herätti runsasta keskustelua myös varsinaisten tieteilijäpiirien ulkopuolella esimerkiksi sanomalehdistössä.[1]
Löydön jälkeen The Daily Telegraph suostui kustantamaan Smithin tutkimusretken uusien palasien löytämiseksi. Rahoitusta vastaan lehti sai yksityisoikeudet siitä uutisoinnille. Kaivauksissa Ninivessä toukokuussa 1873 löytyi uusi tekstiä vedenpaisumuskertomuksesta sisältävä palanen, joka täydensi jo aikaisempien löytöjen pohjalta tunnetun tarinan. Seuraavien kolmen vuoden aikana Smith käänsi myös muita akkadinkielisiä tekstejä, joista koottiin lopullinen Gilgameš-eepos. Vuonna 1876 Smith julkaisi teoksen Chaldean Account of Genesis, jossa hän pyrkii yhdistämään tekstejä Vanhan testamentin tarinaan ja paikkoihin. Teoksesta tuli yksi oman aikansa myydyimmistä kirjoista. Smith kuoli Aleppossa nykyisessä Syyriassa 19. elokuuta 1876.[1]
Lähteet
↑ abcdGeorge Smith Encyclopaedia Britannica. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
↑ abSaana Svärd ja Joanna Töyräänvuori: ”Kirjallisuus ja mytologia”, Muinaisen Lähi-idän imperiumit : kadonneiden suurvaltojen kukoistus ja tuho. Gaudeamus, 2022. ISBN 978-952-345-757-7
.jpg)
