Georg Julius von Schultz, myös Georg Julius Schultz-Bertram ja Dr. Bertram(ven. Его́р Христиа́нович фон Шульц, Jegor Hristianovits fon Šults (22. syyskuuta (J.) / 4. lokakuuta 1808 Tallinna – 4. toukokuuta (J.) / 16. toukokuuta 1875 Wien, Itävalta[1]) oli baltiansaksalainen Viron-ystävä ja kirjallisuudentuntija, joka herätti ajatuksen Kalevipoegista.[2].
Von Schultz oli runoilija, kustantaja, folkloristi, humoristi, Viron-ystävä, lääkäri ja virkamies.[1]
Von Schultzin tytär Lydia asui Suomenlinnassa avioiduttuaan sotilasinsinööri Nikolai von Baltzin kanssa, ja sitä kautta von Schultzilla oli yhteys Suomeen ja hän tutustui Kalevalaan. Hän esitteli Kalevalan ensimmäisen painoksen Viron oppineiden seuran eli Gelehrte Estnische Gesellschaftin kokouksessa, jossa siitä ryhdyttiin suunnittelemaan Kalevipoegia, jonka kokoamisen aloitti Friedrich Robert Faehlmann.[3][2]
Von Schultzin toinen tytär oli pianisti ja säveltäjä Ella Adajevskaja.[4]
Julkaisut
- Nimellä Dr. Bertram
- Sagen vom Ládogasee oder Erzählungen meiner Ssudomôika. Näköispainos; Hannover-Döhren : Harro v. Hirschheydt, 1972. Alkuteos julk.: Helsingfors, Wasenius, 1872
Lähteet
Aiheesta muualla
|
---|
| Kansainväliset | |
---|
| Kansalliset | |
---|
| Henkilöt | |
---|
|