de Rojasin näytelmäkokoelman ensimmäinen osa vuodelta 1640.
Francisco de Rojas Zorrilla (1607Toledo – 1648[1]) oli espanjalainen näytelmäkirjailija ja hovirunoilija. Hän teki yhteistyötä Luis Vélez de Guevaran ja Antonio Mira de Amescuan kanssa, ja yhteistyön tuloksena syntyi komedia El pleito que tuvo el diabio con el cura de Madrilejos. Rojas Zorillan kaksi näytelmäkokoelmaa (1640–1645) osoittavat, että hän on kekseliäs näytelmäkirjailija, joka vie point d’honneurin pitemmälle kuin Calderón. Parhaissa näytelmissään, kuten García del Castañar eli Del Rey abajo ninguno, Rojas Zorilla kallistuu kohti kultismia, joskin tyyliä leimaa voima, ja hyvin rakennetuissa Lo que son mujeres ja Entre bobos anda el juego vuoropuhelu leiskuu salamoina. La traición busca el castigo on Alain-René Lesagen näytelmän Le traître puni lähde, samoin Donde hay gravios no hay celos, y amo criado on Paul Scarronin teoksen Jodelet, ou le maître valet lähde. Thomas Corneille on hyödyntänyt Rojas Zorillaa paljon. Obligados y ofendidos, y gorrón de Salamanca kekseliäine juonitteluineen on kiinnostava aikalaiskuva.[2]
Teokset (valikoima)
El pleito que tuvo el diablo con el cura de Madrilejos
