Fleminginkatua Franzéninaukiolta pohjoiseen.Fleminginkatua pohjoisesta. Raitiokiskoja rakennetaan Harjuun. Taaimmainen mäki on Kalliota, keltaisen talon kohdalla on Franzéninaukio, jossa Fleminginkatu tekee pienen mutkan länteen.Fleminginkadun eteläosa kevätaamuna. Äärioikealla Kallion kirjasto. Ruskean kerrostalon kohdalla Franzéninaukiolla Fleminginkatu tekee pienen mutkan itään.Fleminginkadun ja Franzéninkadun risteyksen Franzéninaukio, jonka kohdalla Fleminginkatu tekee mutkan[1].Raitiolinja 9 kääntyy Viidenneltä linjalta Porthaninkadulle Fleminginkadun risteyksen kohdalla.
Fleminginkatu (ruotsiksi Flemingsgatan,stadin slangillaFlemari) on noin 900 metrin mittainen etelä-pohjoissuuntainen asuin- ja liikekatu HelsingissäKallion, Alppiharjun ja Vallilan kaupunginosissa. Kadun varrella on runsaasti niin kutsuttuja kivijalkakauppoja sekä ravintoloita ja baareja. Katu on saanut nimensä Fleming-sukuun kuuluvien historiallisten merkkihenkilöiden mukaan.[2]
Fleminginkatu alkaa Viidenneltä linjalta Kalliosta Karhupuiston ja Kallion kirjaston välistä ja kulkee lähes suoraan pohjoiseen. Franzéninkadun risteyksestä pohjoiseen katu viettää alas Helsinginkadulle. Flemingin- ja Franzéninkatujen risteyksessä on pieni katukivin päällystetty Franzéninaukio[1]. Fleminginkatu jatkuu Helsinginkadun valo-ohjatusta neliristeyksestä Alppiharjuun kuuluvan Harjun halki Aleksis Kiven kadun valo-ohjattuun neliristeykseen. Pohjoisin 200 metrin osuus katua kulkee Vallilan alueella. Fleminginkatu päättyy Satamaradankadulle. Fleminginkatu on sekä ajoradan että jalkakäytävien osalta asfalttipäällysteinen. Autokaistoja on yksi suuntaansa. Katu on valaistu ylösripustetuin valaisimin.
Fleminginkadun varrella on kaksi puistoa, kummatkin sen eteläpäässä vastakkain, Karhupuisto ja Matti Heleniuksen puisto. Aivan Fleminginkadun eteläpäässä sijaitsee vuonna 1912 valmistunut Kallion kirjasto, joka on suojeltu. Aivan kadun pohjoispäässä on vuonna 1992 valmistunut SOK:n pääkonttori Ässäkeskus (Fleminginkatu 34)[3].
Helsinginkuja ei ole varsinaisesti katu, vaan osa korttelinsa talojen tonttia.[4]
Historia
1900-luvun alkuun mennessä Fleminginkatu oli jo rakennettu, mutta se oli päällystämätön, vaalein lauta-aidoin rajattu pölyinen hiekkaväylä. Kallion kirjasto valmistui Viidennen linjan risteykseen vuonna 1912 ja jäi korttelinsa ainoaksi rakennukseksi. Fleminginkadun puolelle kirjastokorttelia laitettiin rautaketjuaita. Fleminginkadun ja Agricolankadun kulmaan valmistui Heikki Kaartisen piirtämä asuinkerrostalo vuonna 1911. Fleminginkatu 6 ja 8 ovat niin ikään Kaartisen käsialaa. Agricolankadun ja Helsinginkadun välisen tiivisti rakennetun osuuden kivitalot valmistuivat pääosin 1910–1930-luvuilla. Fleminginkatu 16:een kohosi vuonna 1972 kerrostalo ”Romu-Lindströmin talona” tunnetun vuokrakasarmin paikalle.
Fleminginkatu 18 (Helsinginkatu 21) kerrostalo valmistui ”rikkurivoimin” vuonna 1913. Sen piirsivät Gösta Kulin ja John Wikander. Samaan aikaan Fleminginkatu oli saanut mukulakivipäällysteen.[5] Fleminginkatu 25:n kerrostalo valmistui 1910. Se on K. Taipaleen ja J. W. Lehtisen käsialaa. Taloa on kutsuttu nimellä "Flemarin piikki".[6] Vastakkaisella puolella katua sijaitsee Toivo Korhosen piirtämä valkea kerrostalo. Se kuuluu Asunto Oy Satakallion neljän massiivisen kerrostalon ryhmään, joka valmistui 1961–1963 Sadan markan villojen tilalle. Helsingin Ruoholahden villojen mallin mukaan rakennetut Sadan markan villat olivat rakennusmestari Heikki Kaartisen käsialaa. Helsingin Työväen Rakennus Osakeyhtiön rakennuttamat, työväen asunnoiksi tarkoitetut villat valmistuivat vuonna 1904. Pieniä yksi-kerroksisia puutaloja oli yhteensä 27 kpl, joissa oli yhteensä n. 100 asuntoa.[7] Niissä sijaitsi aikoinaan muun muassa lastenvaunutehdas. Osa puutaloyhdyskunnasta tuhoutui vuoden 1941 ilmapommituksissa.[8] Fleminginkadun uusimpia tulokkaita on Nordean talo Aleksis Kiven kadun risteyksessä Vallilan puolella.
Fleminginkadun Harjun alueella kulkeva osuus uudistettiin raitiokiskojen rakentamisen yhteydessä 2000-luvulla.
Pirkko Saision käsikirjoittama, 1940-luvulta 1960-luvulle ulottuva television minisarja Elämänmeno sijoittuu suurelta osin kortteliin 338 a, joka lännessä rajautuu Fleminginkatuun, pohjoisessa Helsinginkatuun ja idässä Aadolfinkatuun.
Vuonna 2021 Helsingin Sanomat nosti Fleminginkadun esimerkiksi Kallion ”punavuorelaistumisesta”: kadun korkeimpaan kohtaan Franzéninaukiolle oli alkanut syntyä uusia ravintoloita ja kahviloita, joista osa muutti tai laajentui Kallioon juuri Punavuoresta[1].
Joukkoliikenne
Helsinginkadun ja Aleksis Kiven kadun välisellä kappaleella Fleminginkatua kulkee raitiolinja 9. Raitiolinjat 1 ja 8 kulkevat Fleminginkadun poikki Helsinginkatua pitkin. Linjat 3 ja 9 sivuavat Fleminginkatua kadun eteläpäässä. Sörnäisten metroasema sijaitsee sekä Helsingin- että Vaasankadun risteyksistä nelisensataa metriä itään. Hakaniemen metroasema sijaitsee noin neljänneskilometri Fleminginkadun eteläpäästä lounaaseen.
Fleminginkadun eteläisimmässä osassa Karhupuiston kyljessä on taksiasema.
Fleminginkadun raitiokiskotyömaa keväällä 2008. Oikealla 1910 valmistunut "Flemarin piikki".
Seisake alkaa hahmottua kesällä 2008.
Helsinginkadun risteys kesällä 2008.
Lähteet ja viitteet
Nenonen, Kaija ja Toppari, Kirsti: Herrasväen ja työläisten kaupunki Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen Helsingin vanhoja kortteleita 3, Sanoma Osakeyhtiö 1988, ISBN 951-875-103-X
