Fiorenza de Bernardi (s. 22. toukokuuta 1928 Firenze, Italia) on italialainen lentäjä. Hänestä tuli vuonna 1967 Italian ensimmäinen naispuolinen ammattilentäjä.[1]
De Bernardin isä oli Italian ilmavoimien hävittäjä- ja koelentäjä Mario de Bernardi,[2] ja hän vietti isänsä ansiosta lapsuutensa ilmailuhenkisessä ympäristössä.[1] Hän sai ensimmäisen lentolupakirjansa vuonna 1951[2] ja ammattilentäjän lupakirjan vuonna 1966. Aeralpi palkkasi hänet tammikuussa 1967.[3] Aeralpi lopetti toimintansa, kun sen perustaja murhattiin,[4] de Bernardi siirtyi vuonna 1969 Aertirrenalle, ja hänestä tuli Italian ensimmäinen naispuolinen kapteeni.[5]
Kun Aertirrena hankki kolme neuvostoliittolaista Jakovlev Jak-40 -suihkukonetta, de Bernardi lähetettiin Moskovaan tyyppikoulutusta varten.[4][5] Jakovlev valitsi vuonna 1971 Aertirrenan esittelemään Jak-40:ä kiertueella Kaukoidässä ja Australiassa.[6] De Bernardi järjesti kuukauden mittaisen esittelykiertueen ja suunnitteli 22 välilaskua sisältäneen reitin.[4]
Vuonna 1980 de Bernardi osallistui Alitalian järjestämään Douglas DC-8:n tyyppikoulutukseen.[5] Hän oli suunnitellut alkavansa lentää DC-8:a Aeral-yhtiön palveluksessa, mutta sen lopetettua toimintansa hän palasi lentämään Jak-40:ä. Aertirrenan koneet olivat siirtyneet Cadabolle, ja de Bernardi siirtyi myös Cadabon palvelukseen. Hänen uransa ammattilentäjänä päättyi vuonna 1985, kun hän loukkasi jalkansa auto-onnettomuudessa.[4] Hän ehti uransa aikana lentää yli 6 500 tuntia.[2]
Aktiiviuransa jälkeen de Bernardi perusti Italiaan naislentäjien yhdistyksen (Associazione Donne dell’Aria) ja toimi sen puheenjohtajana[3] ja sittemmin kunniapuheenjohtajana.[7]
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
