Johan Filip von Schantz (17. tammikuuta 1835 Ulvila – 24. heinäkuuta 1865 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja kapellimestari.[1]
Hän aloitti lakiopinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1853, mutta hänet erotettiin 1855 niin sanotun Töölön jutun vuoksi, samaan aikaan kuin A. E. Nordenskiöld.[2] Tämän jälkeen von Schantz opiskeli musiikkia aluksi Tukholmassa ja vuosina 1857−1860 valtion myöntämän stipendin turvin Leipzigissa Saksassa. Hän piti sävellyskonsertin Helsingissä vuonna 1858.
Schantz johti teatteriorkesteria Helsingissä ja järjesti teatteriesitysten lisäksi vuosina 1860–1861 konsertteja, joissa esitettiin muun muassa W. A. Mozartin, Ludwig van Beethovenin, Franz Schubertin, Robert Schumannin ja Giuseppe Verdin musiikkia. Filip von Schantz riitautui teatterin johdon kanssa ja muutti orkesterinsa kanssa ensin Tukholmaan ja myöhemmin Kööpenhaminaan. Terveyden heikennyttyä von Schantz palasi kotimaahansa vuonna 1864.
Von Schantz sävelsi mm. Kullervo-alkusoiton (1860), joka oli ensimmäinen suuri Kalevala-aiheinen orkesterisävellys, laulunäytelmän Ainamo (1864) sekä kuoro- ja yksinlauluja enimmäkseen Johan Ludvig Runebergin, Zachris Topeliuksen ja Emil von Qvantenin runoihin. Lisäksi hän teki orkesterisovituksen Porilaisten marssista. [3]
Juristi, virka- ja valtiopäivämies Johannes Eberhard von Schantz oli Filip von Schantzin ja tämän puolison Charlotta Eufrosyne von Fieandtin poika.[4]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
