Fanumin basilikan rakennutti keisari Augustus, joka teki Fanumista colonian eli sotilassiirtokunnan nimellä Colonia Julia Fanestris ja laajensi kaupunkia. Basilika on ainoa Vitruviukselta tunnettu rakennus ja oletettavasti ainoa merkittävämpi rakennus, jonka hän koskaan suunnitteli, sillä se on ainoa, jonka hän itse mainitsee.[2] Se ajoitetaan noin vuoteen 19 eaa.[4] Rakennus oli tarkoitettu paitsi kaupankäyntiin myös virkamiesten luona asiointiin.[1]
Vitruvius kuvaa basilikaa teoksensa viidennessä kirjassa.[1][2] Ennen sitä hän antaa esityksen ”tavallisesta” basilikasta, ja siirtyy sitten kuvaamaan omaa basilikaansa paljon pidemmin. Tästä voidaan päätellä, että basilika oli arkkitehtonisesti poikkeava.[5][6] Voidaan ajatella, että Vitruvius halusi rakennuksen kuvauksellaan osoittaa, etteivät lukuisat teoreettiset periaatteet, jotka teoksessa muutoin esitetään, ole ristiriidassa luovuuden kanssa.[4]
Fanumin basilika, ennallistuspiirros vuodelta 1914.
Basilika tuhoutui myöhäisantiikin ajan barbaarien hyökkäyksissä.[4] Siitä on tehty useita ennallistusyrityksiä Vitruviuksen kuvauksen perusteella 1500-luvulta lähtien, ja ennallistuspiirroksia on liitetty Arkkitehtuurista-teoksen tekstilaitoksiin ja käännöksiin.[4][7] Ennallistamista ovat hankaloittaneet Vitruviuksen kuvauksessa olevat epäselvyydet.[2]
Rakennus
Basilika edusti korinttilaista tyyliä.[2] Vitruviuksen oman kuvauksen perusteella rakennus oli suurikokoinen. Sen keskitilan pituus oli 120 roomalaista jalkaa ja leveys 60 jalkaa, eli sen koko oli noin 35,5 × 17,8 metriä. Pitkillä sivuilla oli kahdeksan ja lyhyillä sivuilla neljä pylvästä. Pylväiden ja seinien väliin muodostui näin pylväskäytävä, jonka leveys oli 20 jalkaa eli noin 5,9 metriä.[1][2] Tämä tekee koko rakennuksen ydinosan kooksi noin 160 × 100 jalkaa eli noin 47,4 × 29,6 metriä.[4]
Basilikan pylväiden korkeus oli 50 jalkaa eli noin 14,8 metriä, ja niiden halkaisija juuressa oli 5 jalkaa eli noin 1,48 metriä. Seinissä oli valoaukot pylväsväleissä korkealla kapiteelien tasolla. Arkkitraavi ja koko entablatuuri oli tehty puusta. Arkkitraavin korkeus oli kaksi jalkaa ja friisin korkeus kolme jalkaa.[1][2] Koko entablatuurin korkeudeksi on ennallistettu noin 8 jalkaa 6 tuumaa. Vitruvius ei sano mitään rakennuksen katosta.[2]
Rakennuksen toiseen pitkään sivuun kytkeytyi Augustukselle omistettu pyhäkkö (aedes Augusti). Sen vuoksi kyseisen pitkän sivun keskeltä oli jätetty pois kaksi pylvästä, jotta basilikan keskitilasta oli näkymä pyhäkön pronaokselle. Pyhäkön leveys oli 26 jalkaa, ja siinä oli puoliympyrän muotoinen tribunaalikoroke. Muutoin Vitruviuksen kuvaus pyhäköstä on melko epäselvä, ja eri ennallistukset poikkeavat toisistaan erityisesti sen kohdalla.[1][2][4]
Arkeologiset löydökset
Nykyisen Fanon Sant'Agostinon (Pyhän Augustinuksen) kirkon ja luostarin alta on löydetty raunioita, joita on ehdotettu joko Fanumin basilikan tai Fanumin kaupungille nimensä antaneen Fanum Fortunaen temppelin raunioiksi. Löydöksiin lukeutuu muun muassa pitkä osuus seinästä sekä osa apsiksesta, pylväistä ja pilastereista sekä viemäröintejä.[3]
Lähteet
↑ abcdefVitruvius: Arkkitehtuurista (De architectura) V.1.6–10.
