Fanny Churberg

Fanny Churberg
Fanny Churberg
Henkilötiedot
Syntynyt	12. joulukuuta 1845 Nikolainkaupunki (nyk. Vaasa), Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut	10. toukokuuta 1892 Helsinki
Kansalaisuus	suomalainen
Taiteilija
Ala	Taidemaalari
Palkinnot
Dukaattipalkinto (1879)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Düsseldorfin koulukuntaan kuuluvat suomalaiset taiteilijat

---

Werner Holmberg, Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä), 1860.

Fanny Churberg, Karl Anders Ekman, Severin Falkman, Ellen Favorin, Alina Forsman, Hanna Frosterus-Segerstråle, Alexandra Frosterus-Såltin, Emma Gylden-von Schantz, Werner Holmberg, Karl Emanuel Jansson, Arvid Liljelund, Berndt Lindholm, Erik Johan Löfgren, Hjalmar Munsterhjelm, Victorine Nordenswan, Augusta Soldan, Victoria Åberg

Fanny Maria Churberg [ku:rbärj] (12. joulukuuta 1845 Nikolainkaupunki (nyk. Vaasa) – 10. toukokuuta 1892 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Fanny Churberg kuuluu niihin suomalaisiin taiteilijoihin, joita aikalaiset eivät arvostaneet ja joiden poikkeuksellista lahjakkuutta he eivät nähneet, mutta jotka myöhemmät sukupolvet ovat löytäneet. Churberg oli poikkeuksellinen suomalainen romantikko ja aikansa suuria maisemamaalauksen mestareita, jonka Helene Schjerfbeck tunnusti esikuvakseen.^[1]

Suomessa työskenteli 1800-luvun lopulla tiettävästi enemmän huomattavia naistaiteilijoita kuin missään muussa maassa. Kolme naistaiteilijaa lukeutuukin Suomen taiteen parhaimmistoon: Fanny Churbergin ohella Helene Schjerfbeck ja Ellen Thesleff. Thesleff ja Churberg olivat pääasiassa impressionisteja. Myös Helene Schjerfbeckillä oli tuotannossaan impressionistinen kausi. He elivät aikana, jolloin taidekoulut olivat naisilta suljettuja ja joutuivat siksi turvautumaan yksityisopetukseen. Tähän oli mahdollisuus lähinnä varakkaiden perheiden tyttärillä, ja Churbergillä oli perittyä varallisuutta^[2].

Elämä

Churberg oli Vaasassa lääkärinä toimineen Matias Christian Churbergin ja hänen vaimonsa Maria Ulrika Peranderin seitsenlapsisen perheen kolmas lapsi. Lapsista neljä kuoli jo nuorena, ja hän varttui kahden nuoremman veljensä Waldemarin ja Torstenin kanssa. Teini-iässä hänet lähetettiin vuosiksi 1857–1859 käymään koulua Porvooseen Emma Christina Peranderin tyttöpensionaattiin. Viipurin tyttökoulua Churberg kävi vuosina 1860–1861. Äiti oli kuollut jo vuonna 1858, kun Fanny oli ollut vasta 12-vuotias ja isä kuoli vuonna 1865, kun Churberg oli 20-vuotias. Sisarukset muuttivat Helsinkiin tätinsä luokse.^[3] Fanny oli mahdollisesti kihloissa Berndt Lindholmin kanssa, mutta he eivät avioituneet.^[4]

Nuori Churberg 1860-luvulla

Helsingissä Fanny Churberg aloitti maalausopinnot ottamalla yksityistunteja. Opettajina olivat Selma Chaefferin ja Alexandra Frosterus-Såltin (1865–1866), Emma Gyldén ja Berndt Adolf Lindholm (1866–1867). Hän jatkoi opintojaan yksityisoppilaana Carl Ludwigin johdolla vuosina 1867–1868 ja 1871–1874 Saksassa Düsseldorfissa, jossa oli arvostettu Düsseldorfin taideakatemia,^[5] mutta palasi aina kesäisin maalaamaan Suomeen. Hän oli myös ensimmäisiä Pariisissa opiskelleita suomalaisia maalareita. Churberg oli Vilhelm von Gegerfeltin yksityisoppilaana Pariisissa vuonna 1876. Vuonna 1878 hän teki matkan Pariisin maailmannäyttelyyn, ja kansankäsityöt alkoivat kiinnostaa häntä yhä enemmän.

Churberg sai runsaasti vaikutteita saksalaisesta myöhäisromantiikasta, ja hänen tuotantonsa edustaa valtaosin Düsseldorfin koulukunnan esteettisiä näkemyksiä. Hänelle kehittyi kuitenkin vahvasti omintakeinen ilmaisutapa, jossa värien ja siveltimen käyttö oli usein epätavallisen voimakasta vallitseviin taidesuuntauksiin nähden. Epäsovinnaiset elementit herättivät sen ajan taideyleisössä ristiriitaisia reaktioita.^[6] Churbergin ihanteet olivat 1860-luvun mukaiset: isänmaallisuus, suomen kielen kehittäminen, kansallinen kulttuuri, naisasia ja uskonnollisuus. Nämä arvot olivat hänelle tärkeitä, vaikkakin hän oli aikalaistensa mielestä epäsovinnainen. Topeliaaniseen henkeen kasvatettu ja totutettu yleisö ei ymmärtänyt hänen rohkeaa temperamenttiaan. Tuolloin naisihanteena oli kainous ja sulo, ei raju ilmaisuvoima eivätkä vahvat siveltimenvedot. Churbergin aiheet eivät olleet totutun runollisia, vaan hän kuvasi myöhäissyksyä, nuoskasäätä, paljaita kallioita ja rämeitä. Churberg karttoi sentimentaalisuutta. Vuonna 1879 Fanny Churberg sai Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisen palkinnon (ns. dukaattipalkinnon), mutta vuonna 1880 Churberg lopetti maalaamisen kokonaan ja omistautui Suomen Käsityön Ystävät -yhdistyksen toiminnalle kokonaisvaltaisesti kuuluen yhdistyksen johtokuntaan 1880–1883. Hän kirjoitti vuosina 1887–1889 Finland-päivälehteen nimimerkillä -y. Ura taidemaalarina jäi vain noin kymmeneksi vuodeksi,^[7] ja hänet muistettiin pitkään ainoastaan taideteollisuusalan vaikuttajana^[8].

1800-luvulla suomalaisten kiinnostus valmistaa käsityönä ryijyjä väheni, sillä teollistumisen myötä markkinoille olivat tulleet halvat tehdastuotteet. Jotta arvokas käsityöperinne ei kokonaan katoaisi, perustettiin Fanny Churbergin aloitteesta vuonna 1879 Suomen Käsityön Ystävät, jonka tehtäväksi määriteltiin ”suomalaisen käsityön edistäminen ja jalostaminen isänmaalliseen ja taiteelliseen suuntaan”. Fanny Churberg omistautui kokonaan tälle käsityötaiteen kehittämisasialle.^[9]

Churbergin taiteilijaura päättyi äkillisesti vuonna 1880. Yhtenä syynä tähän saattoi olla hänen veljensä Torstenin sairastuminen tuberkuloosiin, joka johti tämän kuolemaan pari vuotta myöhemmin. Kun toinen veljistä oli puolestaan avioitunut vuonna 1877, Fanny jäi näiden käänteiden jälkeen yksinäiseksi. Hän koki myös noina aikoina itsensä fyysisesti sairaaksi, mitä on selitetty eri tavoin. Vahvana syynä uran keskeytymiseen juuri vaiheessa, jolloin hänen tuotantonsa oli noussut monessa mielessä huippuunsa, on nähty hänen töihinsä Suomessa kohdistunut karkea ja tyly kritiikki, sekä myös ajatus siitä, että hän ajautui taidekäsityksessään ääripisteeseen, ja hänen olisi ollut etsittävä uusi suunta^[10]. Vaikka Churberg pysyi edelleen mukana taiteilijapiireissä, hän ei tiettävästi maalannut enää vuoden 1880 jälkeen edes omaksi ilokseen. Lyhyehköksi jääneen taiteilijauransa aikana hän ehti silti tehdä yli 300 maalausta. Churbergin tuotannon taiteellista arvoa alettiin ymmärtää laajemmin vasta vuonna 1919 Helsingissä Stenmanin taidegalleriassa pidetyn retrospektiivisen muistonäyttelyn yhteydessä. Varsinainen alkupiste arvonnousulle oli Signe Tandefeltin artikkeli Arena-lehdessä vuonna 1920, jossa hän nosti Churbergin esiin: siitä katsotaan hänen arvonsa alkaneen kasvaa^[8].

Teoksia

• 
  Kaskimaisema Uudeltamaalta, n. 1872
• 
  Ruiskuhilaita, 1876
• 
  Metsäpuro, 1877
• 
  Kuutamomaisema, 1878
• 
  Kuutamomaisema, 1878
• 
  Kallioinen saaristomaisema, 1878
• 
  Muuttolinnut, 1878
• 
  Talvimaisema, iltatunnelma, 1880

Lähteet

• Konttinen, Riitta: Fanny Churberg. Uudistettu laitos. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26111-7
• Smeds, Kerstin: Helsigfors – Paris: Finlands utveckling till nation på världsutställningarna 1851–1900. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland Nr 598. Finska Historiska Samfundet/Suomen Historiallinen Seura, 1996. ISBN 951-583-024-9
• Fanny Churberg taiteilijamatrikkelissa
• Taiteilijattaria, s. 14–23. Ateneumin taidemuseo. Näyttelyluettelo 68/1981.

Viitteet

1. Veikko Halmetoja: Aikalaiset olivat kuutamolla Helsingin Sanomat 18.7.2012 s. B1
2. Konttinen, s. 25, 38
3. Turun taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
4. Maunuksela, Arja: Aikaansa edellä. Glorian antiikki 7/2012, 2012, s. 56-59.
5. Churbergin esittely, Bukowski's viitattu 18.7.2012
6. Biografiakeskus: Fanny Churberg
7. Taiteilijattaria, s. 14–23, Ateneumin taidemuseo, Näyttelyluettelo 68/1981.
8. Konttinen, s. 14
9. Kerstin Smeds, s. 173
10. Konttinen, s. 148

Kirjallisuutta

• Ahtola-Moorhouse, Leena 1988. ”Fanny Churberg – myytin ainekset”, Fanny Churberg 1845–1892: Näyttely Pyyninkinlinnassa 25.5.–7.8.1988, s. 14. Toimittanut Marna Maula. Tampere: Pyynikinlinna. ISBN 951-96028-1-X
• Holger, Lena 1997. ”Churberg, Fanny (Maria), Finnish painter (1845–1892)”, Dictionary of Women Artists, s. 392–394. Edited by Delia Gaze. Taylor & Francis. ISBN 1-88496-421-4
• Konttinen, Riitta: ”Churberg, Fanny (1845–1892)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 194–196. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
• Lindström, Aune 1938. Fanny Churberg: Elämä ja teokset. Porvoo: WSOY.
• Ojanperä, Riitta 2000. Tuntematon horisontti: Suomen taidetta 1870–1920. Helsinki: Ateneum, Valtion taidemuseo. 326 s. Ateneumin julkaisusarja.
• Tandefelt, Signe 1919. Fanny Churberg. Helsingfors: Schildt. Stenmans konstsalongs publikationer 3.
• Tandefelt, Signe 1920. Fanny Churberg. Arena, no. 1, 1920.
• Schauman, Sigrid 1922. Fanny Churbergs teckningar. Svenska Pressen 11.2.1922.
• Westermarck, Helena 1935. Fanny Churberg: Anteckningar om hennes insats i vår målarkonst. Finsk Tidskrift 1935, s. 315.
• Westermarck, Helena 1937. Tre konstnärinnor: Fanny Churberg, Maria Wiik och Sigrid af Forselles. Helsinki: Söderström.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fanny Churberg Wikimedia Commonsissa

• Churberg, Fanny hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)