Ernst Augustin isä oli Braunschweig-Lüneburgin herttua Georg, joka hallitsi Hannoverin kaupungin ympärille luotua Calenbergin ruhtinaskuntaa.[2] Isänsä nuorimpana poikana Ernst August ryhtyi aluksi kirkolliselle uralle, ja hänet vihittiin vuonna 1661 Osnabrückinruhtinaspiispaksi.[1] Hänen kolme vanhempaa veljeään ehtivät vuoron perään hallita Calenbergia, mutta kahden veljen kuoltua lapsettomina ja kolmannen veljen Georg Wilhelmin siirryttyä hallitsemaan rinnakkaista Lüneburgin ruhtinaskuntaa Ernst August tuli vuonna 1679 Calenbergin hallitsijaksi. Hän sääti kolme vuotta myöhemmin primogenituuriin perustuneen kruununperimyksen.[2]
Vaaliruhtinas
Ernst August suostutteli vuonna 1692 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Leopold I:n antamaan hänelle vaaliruhtinaan arvon luvattuaan tukea keisaria sodassa turkkilaisia vastaan.[3] Muut valtiot vastustivat äänekkäästi uuden vaaliruhtinaskunnan perustamista, mutta päätöstä ei peruttu.[1] Hannoverin vaaliruhtinaskuntaan yhdistettiin vuonna 1705 myös Lüneburg ja Saksi-Lauenburg, kun niitä hallinnut Georg Wilhelm kuoli myös ilman laillista miespuolista perijää.[2]
