Falkenhayn piti hyökkäävämmästä taktiikasta läntisellä rintamalla ja teki vain pieniä kampanjoita Venäjää vastaan toivoen, että Venäjä suostuisi erilliseen aselepoon. Tämä johti konfliktiin Paul von Hindenburgin ja Erich Ludendorffin kanssa. Lopulta Falkenhayn sai aikaan massiivisen näännytystaistelun Verdunissa, jossa kuoli satojatuhansia sotilaita. Falkenhayn uskoi ”vuodattavansa ranskalaisten veren kuiviin”, jolloin miestappioiden määrä saisi Euroopan johtajat päättämään sodan tai menetykset olisivat suuremmat Ranskalle kuin Saksalle. Suunnitelman epäonnistuttua Hindenburg korvasi Falkenhaynin esikuntapäällikkönä.
Sodan loppuvaiheissa Falkenhayn palveli Saksan armeijaa vielä Transilvaniassa, Palestiinassa ja Valko-Venäjällä. Vuonna 1919 hän jäi eläkkeelle armeijasta ja vetäytyi tilalleen, jossa kirjoitti useita kirjoja sodasta ja strategiasta sekä omaelämäkerran.