PROFILBARU.COM

Enköpingin kunta
	; vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Uppsalan lääni
Maakunta	Uplanti
Keskustaajama	Enköping
Kuntakoodi	0381
Pinta-ala ()
– Maa	1 178,35 km²
Väkiluku (31.12.2020) ()	46 240
– Väestötiheys	39,2 as./km²
	www.enkoping.se
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Enköpingin kunta (ruots. Enköpings kommun) on Uppsalan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Enköping.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 178,35 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 46 240 henkeä (31.12.2020).^[2]

Enköpingin naapurikuntia ovat Uppsala, Håbo, Ekerö, Strängnäs, Västerås, Sala ja Heby.

Kunta rajoittuu etelässä Mälaren-järveen.

Vuonna 2007 kunnassa oli 514,26 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 43,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Nykyinen Enköpingin kunta koostuu Enköpingin kaupungista ja suuresta joukosta entisiä maalaiskuntia. Arnön kunta jaettiin vuonna 1943 liittämällä se osittain Kungs-Husbyn ja Vallbyn kuntiin Uppsalan läänissä sekä Aspön kuntaan Södermanlandin läänissä.^[6]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat:^[7]

Enköping (aiempi Enköpingin kaupunki ja osa Vårfrukyrkaa)
Åsunda (aiemmat Enköpings-Näs, Teda, Svinnegarn, Tillinge, Bred, Sparrsätra ja osa Vårfrukyrkaa)
Södra Trögd (aiemmat Boglösa, Lillkyrka, Vallby, Kungs-Husby, Veckholm ja Torsvi)
Norra Trögd (aiemmat Hacksta, Löt, Villberga, Husby-Sjutolft, Litslena ja Härkeberga)
Lagunda (aiemmat Långtora, Nysätra, Biskopskulla, Fröslunda, Giresta, Hjälsta, Kulla, Holm, Fittja ja Gryta)
Fjärdhundra (aiemmat Altuna, Simtuna, Fröshult, Härnevi, Torstuna ja Österunda)

Näistä Fjärdhundra kuului Västmanlandin lääniin. Enköpingin kuntamuoto oli kaupunki, ja kaikki muut olivat maalaiskuntia.^[7]

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Enköpingin kunta yhdistämällä Enköpingin kaupunki, Åsunda, Södra Trögd, Norra Trögd, Lagunda ja Fjärdhundra. Fjärdhundra siirtyi liitoksen myötä Västmanlandin läänistä Uppsalan lääniin.^[8]

Väestönkehitys

Enköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi			Asukkaita
1950			27 899
1955			28 101
1960			27 849
1965			29 819
1970			31 875
1975			31 911
1980			32 720
1985			32 881
1990			34 862
1995			36 453
2000			36 606
2005			38 422
2010			39 759
2015			41 893
2020			46 240
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).^[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)^[9]	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	5 226	12,5
Ulkomaalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	1 608	3,8
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	2 981	7,1
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	32 078	76,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 263 Suomessa syntynyttä,^[10] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 394 Suomessa syntynyttä,^[11] mikä vastasi 4,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 195 331 kruunua.^[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 80 000 kruunua.^[13]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[14]

0–17-vuotiaat: 20,9 %
18–64-vuotiaat: 59,4 %
65 vuotta täyttäneet: 19,6 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[15]^[16] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Elinkeino		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	4,0	3,3
	jalostus	18,0	20,6
	palvelut	76,7	74,9
	tuntematon	1,4	1,1
	Työpaikkoja ja työllisiä	14 870	19 030
	työpaikkaomavaraisuus	78,1

Taajamat

Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 67,7 prosenttia.^[17] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 846 asukasta.^[17] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[18]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Enköping	21 121
2	Örsundsbro	1 813
3	Hummelsta	1 002
4	Grillby	972
5	Fjärdhundra	951
6	Bredsand	465
7	Lillkyrka	301
8	Haga	257
9	Kärsta och Bredsdal*	31^[19]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Kärsta och Bredsdalin taajamassa on 261 asukasta, ja se kuuluu pääosin Västeråsin kuntaan.^[19]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[20]

Skolsta

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[21]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Säva kuuluu osin myös Uppsalan kuntaan.^[22]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[23]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Enköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[24]

Enköpings Södra (26 valtuutettua)
Enköpings Norra (25 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Enköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022^[25]
Puolue
Puolue		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	6	7	8	10	10	9	10	9	11	7	13	16	11	11
	Keskustapuolue	16	16	14	14	12	12	11	11	12	12	11	7	5	6
	Liberaalit	4	4	4	2	5	5	4	4	2	4	2	2	2	2
	Kristillisdemokraatit	1	1	1	0	0	0	2	0	3	3	2	2	0	2
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	0	0	2	1	2	2	2	2	4	2	2
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	21	20	21	24	23	22	20	23	18	18	18	16	16	13
	Vasemmistopuolue	1	1	1	1	1	1	1	2	3	3	2	2	2	2
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	1	2	5	8
	Muut	0	0	0	0	0	0	2	0	0	2	0	0	8	5
	Yhteensä ^[26]	49	49	49	51	51	51	51	51	51	51	51	51	51	51

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[27]

Enköping
Tillinge och Södra Åsunda
Sparrsätra-Bred
Boglösa
Veckholm
Villberga-Hacksta-Löt
Litslena
Lagunda
Fjärdhundra

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[28] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.