Tylor piti spiritismiäuskonnon alkumuotona[4]. Tylorin mukaan animismi on vanhin uskonto[5]. Hänen pääteoksensa on Primitive Culture, jossa hän ensimmäisenä esittää animismin, sen alkuperän ja kehittymisen yksityiskohtaisen selityksen.[3] Teoksessa hän väittää, että usko jumaliin on saanut alkunsa siten, että muinaisuudessa ihmisillä oli unien, hallusinaatioiden ja kuoleman selittämiseksi tarve, joka sai ihmiset päättelemään, että on olemassa sielu, joka jättää ihmisen väliaikaisesti nukahtaessa ja lopullisesti kuolemassa,[6] henkiä uskottiin olevan myös esineissä ja kasveissa ja tämä ajattelu sai ihmiset rupeamaan palvomaan niitä[7]. Uhraaminen syntyi Tylorin käsityksen mukaan sitä kautta, että ihminen alkoi käydä kauppaa mielikuvituksensa tuottamien olentojen kanssa[8]. Tylorin mukaan jokainen kansa on käynyt läpi kolme kehitysvaihetta[9]. Ne ovat:
alkukantaisuus – kulttuurit, jotka perustuvat metsästykseen ja keräilyyn
barbaria – kulttuurit, jotka perustuvat paimentolaisuuteen ja maanviljelyyn
sivilisaatio – kulttuurit, jotka perustuvat kirjoitettuun tietoon ja kaupunkimaiseen elämään.[10]
Tylor määritteli kulttuurin seuraavasti: "Koko se moninaisuus, joka muodostuu tiedoista, uskomuksista, taiteesta, moraalista, laeista, tavoista ja kaikista muista elämänjärjestykseen ja tottumuksiin liittyvistä seikoista, jotka ihminen on omaksunut yhteisön jäsenenä."[11] Tämä määritelmä oli yleisesti käytössä noin viisikymmentä vuotta[12]. Tylorin mukaan eri kansojen keskuudessa esiintyvien kansansatujen samankaltaisuus johtuu lähinnä siitä, että alhaisella kehitystasolla eri kansojen ajattelutavat ovat keskenään samankaltaisia ja näin ollen nuo kansansadut ovat syntyneet eri kansojen keskuudessa erikseen[13]. Tylor vaikutti myös SuomenkulttuuriantropologiaanEdvard Westermarckin välityksellä.[14]
