Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: viitteet
William Edward Stott (1859–1918) oli englantilainen taidemaalari. Stott tunnetaan maaseutua ja Raamatun tapahtumia kuvaavista maalauksistaan, joissa on hieno valonkäyttö. Hän opiskeli Pariisissa. Stott oli omana aikanaan kuuluisa ja suosittu taiteilija. [1]
Elämänvaiheita
Stottin isä omisti paikallisen myllyn, joten varallisuutta oli anakin sen verran, että poika saatiin koulutettua. Isän mielestä taide ei ollut mikään ammatti ja hän toivoi pojastaan liikemiestä. [2]
Koska isätä ei saatu ymmärrystä ammatinvalinnalle, Stott muutti Manchesteriin, missä teki toimistotöitä ja opiskeli iltaisin Manchester School of Artissa. Hän muutti vuonna 1880 jatko-opintoja varten Ranskaan.Opinnot mahdollisti tuntemattomaksi jäänyt lahjoittaja. Pariisissa häntä opettivat aikansa muotitaiteilijat Carolus-Duran ja Alexandre Cabanel[1][3][2]
Sekä Carolus-Duran että Cabanel olivat tuolloin jo hieman vanhahtavia taiteilijoita. Stott innostui uudesta nousevasta suuntauksesta impressionismista ja alkoi tehdä maalauksmatkoja maaseudulle. Häntä kiehtoivat erityisesti Claude Monet`n ja Jules Bastien-Lepagen työt. Pariisin salongissa Stott piti tiettävästi yhden näyttelyn. [4][2]
Kotimaahansa Stott palasi vuonna 1883 ja asettui asumaan Lontooseen. Hän piti heti samana vuonna näyttelyn Royal Academyssa. Ulkoilmamaalauksesta innostuneena hän matkaili ympäri Englannin maaseutua etsimässä kuvauksellisia paikkoja. Hän löysi lopulta Amberelyn, Sussexista, minne asettui vuonna 1886 loppuelämäkseen. [5][2]
Stott oli tuottelias taiteilija ja hänellä oli paljon näyttelyitä. Hän oli mukana perustamassa New England Arts Clubia vuonna 1886. Hänen maaseutuaiheiset maalauksensa herättivät paljon huomiota. Sanottiin, että hänen kuvaamansa pellot olivat runoutta. Valon ja hämäryyden kuvaajana häntä pidettiin ylivoimaisena, hänen sanottiin löytäneen siitä kauneutta ja totuutta. Monet yksityshenkilöt kiinnostuivat hänen maalauksistaan [5][2][4]
Maalauksensa Stott luonnosteli kynällä ja pastelleilla ulkona. Lisäksi hän teki muistiinpanoja sääolosuhteista ja valosta. Studiossa hän maalasi teoksen loppuun useilla maalikerroksilla ja lopullinen kerros tehtiin lähes pointillistisesti. Stottin tapa maalata oli erittäin hidas. [2]
Testamentissaan Stott jätti 25 000 puntaa Royal Academy of Artsin opintomatkarahastoon. Hänet on haudattu Amberleyhin. [5]