Dmitri Mamin-Sibirjak syntyi papin perheeseen. Hän opiskeli Permin pappisseminaarissa sekä Pietarin yliopistossa, jonka hän joutui taloudellisista syistä jättämään kesken. Kirjailijan ensimmäiset teokset ilmestyivät vuonna 1875. Hän tuli tunnetuksi Uralin vuoritehtaiden elämästä kertovista romaaneista Privalovskije milliony (”Privalovin miljoonat”, 1883), Gornoje gnezdo (”Vuoripesä”, 1884), Dikoje štšastje (”Mieletön onni”, 1884), Tri kontsa (”Kolme loppua”, 1890), Zoloto (”Kulta”, 1892) ja Hleb (”Leipä”, 1895) sekä kertomus- ja kuvauskokoelmista Uralskije rasskazy (”Uralin kertomuksia”, 1888–1901) ja Sibirskije rasskazy (”Siperian kertomuksia”).[1]
Mamin-Sibirjak kuvaa työväestön ja kapitalistisenporvariston elämää realistisesti 1860–1880-lukujen vallankumousliikkeen näkökulmasta. Hänet tunnetaan myös historiallisista ja omaelämänkerrallisista teoksista Tšerty iz žizni Pepko (”Piirteitä Pepkon elämästä”, 1894) ja Iz daljokogo prošlogo (”Kaukaisesta menneisyydestä”, 1902) sekä lastenkirjoista ”Metsästäjä-Eemeli” (Emelja-ohotnik, 1884), ”Talvehtiminen Kylmäjoella” (Zimovje na Studjonoi, 1892), ”Harmaakaula” (Seraja šeika, 1893) ja ”Pikku Leenan satuja” (Aljonuškiny skazki, 1894–1896).[2]
Suomennettuja teoksia
Metsästäjä-Eemeli: kertomus. Leningrad: Kirja, 1930.
Tarina Varpu Hottisesta ja Kiiski Kiiskiläisestä sekä iloisesta nokikolarista Jaskasta. Leningrad: Kirja, 1930
Kertomuksia. Suom. O. M. Leningrad: Kirja, 1935.
Kertomuksia. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1949.
Harmaakaula. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1954.
Metsästäjä-Eemeli. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1955.
Satu rohkeasta jäniksestä. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1956.
Pikku Leenan satuja. Suom. Maire Peterzens. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1957.
Lähteet
↑Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 15, s. 310–311. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1974.
↑Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 15, s. 311. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1974.