Daigo-ji (jap.醍醐寺) on buddhalainen temppeli Kioton kaupungissa Japanissa. Se sijaitsee Daigon kaupunginosassa Fushimin suuralueella. Temppelin perusti munkki Shōbō vuonna 874[1] ja vuonna 907 siitä tuli keisarillinen temppeli (chokugan-ji).[2] Keisari Daigo otti nimensä temppeliltä ja laajensi sitä. Temppelissä on Kioton vanhin rakennus, vuonna 951 rakennettu pagodi, joka on myös yksi vanhimmista lajissaan koko Japanissa.[1]
Daigo-ji vahingoittui pahasti Ōnin-sodan aikana 1400-luvun puolivälin jälkeen. 1500-luvun lopussa Toyotomi Hideyoshi kuitenkin aloitti temppelin kunnostuksen, ja hänen kädenjälkensä on näkyvissä erityisesti Sanbō-inin alatemppelissä.[2]
Daigo-ji jakautuu alempaan (shimo) ja ylempään (kamo) temppeliin sekä Sanbō-iniin. Alempi ja suurempi alue sijaitsee yhdessä Sanbō-inin kanssa vuoren juurella ja ylempi, pienempi alue viereisellä huipulla.
Alemman temppelin päähalli (Kondō) on Kamakura-kaudelta, ja se on siirretty paikalle Hideyoshia vastaan kapinoineesta Negoro-deran temppelistä Kiistä.[2] Näkyvin rakennus alemmalla alueella on kuitenkin viisikerroksinen pagodi 900-luvulta.[3]
Sanbō-in on perustettu vuonna 1158, mutta sen nykyinen muoto on peräisin Hideyoshin vuonna 1598 tekemästä uudelleenrakennuksesta.[2] Se jakautuu useaan eri rakennukseen puutarhan ympärille. Koska Hideyoshi suunnitteli Sanbō-inin maallisia harrastuksia kuten teeseremoniaa ja hanamia varten, muun temppelin ilmapiiri on sitä uskonnollisempi.[3]
Ylemmälle temppelille on alle tunnin kävelymatka. Siellä on muun muassa vuonna 1434 rakennettu šintolainen pyhäkkö Seiryū gongen-gū, Kannonin halli Junteidō, joka kuuluu Kansain alueen 33 temppelin pyhiinvaellukseen, ja vuonna 1121 rakennettu Yakushidō. Temppelin korkeimmalla sijaitsevat rakennukset ovat neljänsadan metrin korkeudessa kohoavat ja vuonna 1608 uudelleen rakennetut Nyoirindō ja Kaisandō.[3]
Kuvia
Saidaimon-portti
Daigo-jin päähalli
Bentendōn šintolainen pyhäkkö
Sanbō-inin temppeli
Sanbō-inin Karamon-portti
Nyoirindō
Daigo-jin kirsikankukkia
Ruska Daigo-jillä
Lähteet
↑ abChris Rowthorn: Kyoto City Guide. Lonely Planet Publications, 2005. ISBN 1-74104-085-X
↑ abcdJune Kinoshita, Nicholas Palevsky: Gateway to Japan. Kodansha, 1998. ISBN 4-7700-2018-X