Chiang Rain provinssi (thaiksiจังหวัดเชียงราย) on Thaimaan pohjoisin provinssi (changwat). Se rajautuu Phayaon, Lampangin ja Chiang Main provinsseihin sekä pohjoisessa Laosiin ja Myanmariin. Sen pinta-ala on 11 678,4 neliökilometriä ja siellä on arviolta 1 143 800 asukasta (vuonna 2017).[1]
Alueen keskikorkeus on 580 m merenpinnasta. Alueen pohjoisosa kuuluu niin sanottuun Kultaiseen kolmioon, jossa Thaimaan, Laosin ja Myanmarin rajat yhtyvät – alue oli turvaton rajojen yli tapahtuvan huumeiden salakuljetuksen vuoksi. Mekongjoki muodostaa rajan Laosin kanssa.
Historia
Chiang Raista tuli provinssi 1910, jota ennen se oli osa Lannathain kuningaskuntaa vuosisatojen ajan. Lannathain liityttyä Thaimaahan se pysyi autonomisena alueena, jota hallinnoi Chiang Mai.
Väestö
12,5 % väestöstä kuuluu vuoristoheimoihin, Pohjois-Thaimaan vähemmistöihin.
Symbolit
Provinssin sinetti esittää valkoista elefanttia, kuninkaallista symbolia. Se muistuttaa, että Chiang Rain perusti kuningas Mengrai, legendan mukaan syynä on hänen elefanttinsa mieltymys paikkaan.
Provinssi jakaantuu 16 alueeseen (amphoe) ja kahteen osa-alueeseen (king amphoe). Nämä edelleen jakaantuvat 124 kunnaksi (tambon) ja 1 510 kyläksi (mubaan).
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: en:Chiang Rai Province
.jpg)
