Charles Richard (Rich) Nelson Burrows (1851–1936[1]) oli brittiläinen hyönteistieteilijä ja pappi.[2]
Elämäkerta
Burrows oli kotoisin varakkaasta perheestä, vaikkakaan hän ei päässyt oikeudellisista syistä hyötymään rahoista kuin vasta vanhemmalla iällään. Burrowsin terveys oli lapsena hyvin heikko, eikä hän voinut käydä koulua normaalisti. Lapsena hän myös oli omien sanojensa mukaan lyhyen aikaa jopa näkökyvytön. Hänen setänsä rahoitti sairauksista huolimatta nuoren Burrowsin matkan Nataliin, Etelä-Afrikkaan. Jo ennen lähtöään Burrows oli kiinnostunut hyönteisistä ja Etelä-Afrikassa hän jatkoi harrastustaan keräämällä näytteitä British Museumille. Burrowsin Natalissa viettäminä vuosina 1873–1875 myös hänen terveytensä parani.[2]
Palattuaan takaisin Britanniaan Burrows toimi jonkin aikaa papin apulaisena Kaakkois-Lontoossa, minkä jälkeen hän siirtyi papiksi Rainhamiin Essexiin. Rainhamista Burrows siirtyi vuonna 1897 Muckingiin, jossa hän toimi virassa vuoteen 1934 asti. Seurakunnassaan hän oli erittäin suosittu. Burrows ei koskaan mennyt naimisiin, mutta hän piti paljon lapsista. Burrows kuoli 85 vuoden iässä sairastettuaan sitä ennen pitkään reumaa, joka oli tehnyt hänet lähes liikuntakyvyttömäksi.[2]
Tieteellinen ura
Papinuransa ohella Burrows keräsi ja tutki perhosia koko Essexin aikanaan. Burrows oli taitava mikroskopoija ja Royal Entomological Society of Londonin jäsen. Sen vuoksi hän kirjoitti seuran lehteen useita artikkeleita perhosten sukupuolielinten rakenteesta sekä niiden käytöstä lajien tunnistuksessa. Tutkimustensa avulla Burrows myös pystyi selvittämään joitakin kiisteltyjä lajien määrityksiä. Burrows oli erinomainen piirtäjä, ja hänen tekemänsä genitaalikuvat olivat avainasemassa F. N. Piercen teossarjassa Genitalia of the British Lepidoptera. Tutkimustensa ohella Burrows keräsi erittäin laajan perhoskokoelman, joka siirtyi muiden tutkijoiden käyttöön hänen kuoltuaan. Burrowsin mukaan on myös nimetty ainakin yksi perhonen, yökkönen Tatorinia burrowsii Butler, 1875, nykyiseltä nimeltään Tatorinia fumipennis (Felder & Rogenhofer, 1874)[2]
Lähteet
