C. J. Cederbergin isä Jakob Gustaf Cederberg (3. toukokuuta 1823 – 16. marraskuuta 1875) perusti Petter Parviaisen kanssa Joensuussa yhtiön Gustaf Cederberg & Co ja Penttilän sahan. Petter Parviaisen vetäydyttyä hankkeesta ja 1875 isän[3] sekä 1886 veljen ja yhtiökumppanin Bernhardin[4] kuoltua, C. J. Cederberg jäi 1880-luvulla yksin johtamaan yhtiötä.[5]
C. J. Cederbergin ensimmäinen vaimo oli Anna Kristina Watanen, (25. huhtikuuta 1850 – 26. toukokuuta 1881), Simon Parviaisen sisaren tytär, ja toinen vaimo Johanna Celina (Hanna) Parviainen, (11. joulukuuta 1856 – 4. elokuuta 1914), Henrik Parviaisen tytär. [6]
C. J. Cederbergillä oli yhteensä 10 lasta, joista mainittakoot: Väinö Cederberg (s.1881) yhtiön toimitusjohtaja C. J. Cederbergin kuoleman jälkeen, yhtiön johtokunnan jäsenet John Cederberg (s.1875) ja Aarne Cederberg (s.1885) sekä Arla Cederberg (s.1886), Joensuun taidemuseon suurlahjoittaja.
Joensuun Taidemuseo: Albert Edelfelt – Virginie
Lapsista John ja Aarne olivat yhtiön johtokunnassa, mutta erityisesti karjatalouden kehittämisessä heillä oli suuri ansio. Gustaf Cederberg & Co. -yhtiö harjoitti Penttilän sahan lisäksi mm. maa- ja karjataloutta, johon kuului peltoja ja mylly, suuri tiilinavetta sekä karjanhoitokoulu. Cederbergien kauppa oli Torikadulla, nykyisen K-Citymarketin kohdalla.
Penttilän sahaa palvelleista tervahöyryistä S/S Suomi on nykyisin Lappeenrannan satamassa kahvilana nimellä Prinsessa Armaada[7].
Prinsessa Armaada, entinen Cederbergien tervahöyry S/S Suomi
Carl Johan Cederberg kuoli työmatkalla Pariisissa 1908[8]
. Carl Johan Cederberg, Hanna Cederberg ja useita muita Cederberg-suvun henkilöitä on haudattu Joensuun hautausmaalle. Hautamuistomerkin on suunnitellut Eliel Saarinen.[9]
Lähteet
↑T.A.Könönen: Rauma-Repola 2/1961 (lehti). (Erikoispainos Cederbergeistä ja Penttilän Sahasta) Helsinki: Rauma-Repola Oy, 1961. (suomeksi)
_1883.jpg)
