Cai osallistui jo 18-vuotiaana Qing-dynastian vastaiseen kapinaliikkeeseen. Wuchangin kansannousun puhjetessa lokakuussa 1911 hän toimi prikaatinkomentajana Yunnanissa ja julisti välittömästi Yunnanin itsenäiseksi sekä itsensä sen sotilaskuvernööriksi. Myöhemmin presidentti Yuan Shikai asetti Cain kotiarestiin, koska hänet tunnettiin demokratian kannattajana ja Guomindangin ihailijana. Vuonna 1915 hän pakeni Pekingistä ja alkoi suunnitella kapinaa Yuania vastaan.[1] Saman vuoden lopussa Yuan ryhtyi avoimesti puuhaamaan itsensä korottamista keisariksi.[2] Cai palasi Japanin kautta Yunnaniin ja nostatti siellä kapinan.[1] Häneen liittyi myös Yunnanin kuvernööri Tang Jiyao sekä eräitä muita kenraaleita, jotka yhdessä perustivat tasavaltaa suojelemaan tarkoitetun Kansallisen suojeluarmeijan (Huguojun).[2] Kun Yuan ei heti suostunut peruuttamaan monarkiasuunnitelmiaan, Cai E marssi tammikuussa 1916 joukkoineen Sichuaniin, jonka hän myös menestyksekkäästi valtasi.[2][1] Kapinalliset saivat haltuunsa myös muita alueita ja useiden eteläisten maakuntien sotilaskomentajat julistautuivat itsenäisiksi. Jäätyään ilman lähimpien alaistensa tukea Yuan Shikai peruutti maaliskuussa 1916 julkisesti keisarikuntasuunnitelmansa.[2]
Yuanin kuoltua kesäkuussa 1916 Cai Esta tuli virallisesti Sichuanin kuvernööri, mutta hän kuoli itse myöhemmin samana vuonna vain 33-vuotiaana.[1]
