Edwin Eugene ”Buzz” Aldrin, Jr. (s. 20. tammikuuta 1930 Glen Ridge, New Jersey) on yhdysvaltalainen astronautti, Yhdysvaltain ilmavoimien eversti ja toisena Kuuhun astunut ihminen.
Elämä ja ura
Buzz Aldrin syntyi New Jerseyssä 21. tammikuuta 1930 ja varttui Montclairissa[1]. Hänen isänsä Edwin Aldrin oli lentäjä. Aldrin kävi West Pointin sotilasakatemian ja tavoitteli sotilasuraa tieteen ja teknologian kehittäjänä ja suihkukonelentäjänä. Aldrin valmistui akatemiasta vuonna 1951 vuosikurssinsa kolmanneksi parhaana.[2]
Korean sodassa Aldrin lensi F-86 Sabre -suihkukoneita 66 taistelulennolla 51. lentueessa, jonka tukikohta oli Suwonissa Etelä-Koreassa. Aldrin ampui alas kaksi MIG-15-konetta.[2]
Korean sodan jälkeen Aldrin palveli Nellis Air Force Base -tukikohdassa Nevadassa ja sen jälkeen Squadron Officers’ Schoolissa Air Universityssä Maxwell Air Force Basessa Alabamassa. Sen jälkeen hän toimi Yhdysvaltain ilmavoimien akatemian dekaanin apulaisena.[2]
Aldrin lensi F-100 Super Sabre -konetta 36th Tactical Fighter Wing -lennostossa Bitburgissa Saksassa. Palattuaan Yhdysvaltoihin hän luki avaruustekniikan tohtoriksi MIT:ssä. Aldrinin kehittämiä tekniikoita hyödynnettiin myöhemmin kaikilla Nasan avaruuslennoilla.[2]
Nasa valitsi Aldrinin lokakuussa 1963 alkavaan kolmanteen astronauttikoulutukseen. Kolme vuotta myöhemmin Aldrin suoritti Gemini 12 -lennolla kaikkien aikojen pisimmän avaruuskävelyn, lähes kahdeksan tuntia. Toimiessaan varamiehenä Apollo 8 -lennolla hän kehitti astronomisen navigoinnin operatiivisia tekniikoita.[2]
Aldrin ja Neil Armstrong tekivät 20. heinäkuuta 1969 Apollo 11 -lennolla ensimmäisen kuukävelyn. He viettivät Kuun pinnalla yli 21 tuntia ja keräsivät näytteitä. Lennon jälkeen Aldrin ja Armstrong tekivät kansainvälisen kiertueen. Aldrin sai kaikkiaan 50 kunnianosoitusta, mukaan lukien Presidential Medal of Freedomin.[2] Pieni kraatteri Kuussa lähellä Apollo 11:n laskeutumispaikkaa on nimetty Aldrinin mukaan.[3]
Aldrin lähti Nasasta vuonna 1971 ja palasi Yhdysvaltain ilmavoimien palvelukseen, mistä hän jäi eläkkeelle everstinä vuonna 1972. Hän jatkoi sen jälkeen työskentelyä Yhdysvaltain avaruusohjelmassa. Hän on tehnyt luentokiertueita ja kirjoittanut useita kirjoja, joihin lukeutuu omaelämäkerrallisia teoksia ja fiktiota.[2]
Aldrin on maininnut Discovery-tiedekanavan haastattelussa nähneensä Apollo 11 -lennolla avaruusaluksen lähistöllä lentävän tunnistamattoman esineen, mutta Nasa vaati tiedon salaamista 30 vuotta.[4] Nasan mukaan astronautit kuitenkin näkivät todennäköisesti vain kantoraketista irronneen paneelinpalasen.[5]
Aldrinilla on kolme lasta.[6] Hän on ollut neljä kertaa naimisissa. Uusimman avioliittonsa hän solmi vuonna 2023 pitkäaikaisen kumppaninsa tohtori Anca Faurin, 63, kanssa.[7]
Lentohistoria
Galleria
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
.jpg)
