Branko Ivanković (s. 28. helmikuuta 1954) on kroatialainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja. Ivanković on liikuntatieteiden tohtori. Tammikuusta 2020 lähtien hän on toiminut Omanin maajoukkueen päävalmentajana.
Ura pelaajana
Ivanković pelasi koko kaksitoistavuotisen uransa NK Varteksin joukkueessa. Kaikkiaan hän esiintyi joukkueen paidassa 263 kertaa ja teki 32 maalia. Päätettyään pelaajauransa Ivanković työskenteli seuran organisaatiossa ennen ryhtymistään valmentajaksi.
Ura valmentajana
Ivanković aloitti NK Varteksin päävalmentajana 1991. Varteks pelasi Ivankovićin johdolla Kroatian liigassa ollen mukana kärkikamppailuissa, mutta mestaruuteen se ei yltänyt. Kaudella 1995–96 Ivanković valmensi HNK Segestan joukkuetta, joka selvisi UEFA Intertoto Cupiin kauden päätteeksi.
Kaudella 1996–97 Ivanković valmensi perinteikästä NK Rijekan joukkuetta ennen siirtymistään Kroatian maajoukkueen palvelukseen päävalmentaja Miroslav Blaževićin apuvalmentajaksi. Valmennustroikka johdatti Davor Sukerin ja kumppanit sensaatiomaiselle MM-pronssille 1998.
Kaudella 1999–00 Ivanković valmensi Saksan 2. bundesliigassa pelannut Hannoveria ennen siirtymistään Kroatian maajoukkueluotsi Mirko Jozićin apuvalmentajaksi 2001 MM-karsintojen ajaksi. Tammikuussa 2002 hän siirtyi Iranin jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi seuraten tehtävässä Miroslav Blaževićia, jonka kanssa hän oli aiemmin työskennellyt Kroatian maajoukkueessa.
Ivanković toimi lyhyen aikaa Iranin maajoukkueluotsina vuonna 2002, mutta palasi tehtäviin lokakuussa 2003. Vaikka Ivankovićia kritisoitiin liian puolustusvoittoisen ja riskittömän taktiikan sekä liian kiinteiden kokoonpanojen käytöstä, hän johdatti Iranin pronssille Aasian mestaruuskisoissa 2004 sekä MM-kisoihin 2006.
Iran hävisi omassa alkulohkossaan Meksikolle ja Portugalille sekä pelasi tasan Angolan kanssa. Ivankovićille tarjottiin jatkosopimusta, mutta hän jätti tehtävänsä kisojen jälkeen.
Marraskuussa 2006 Ivanković siirtyi NK Dinamo Zagrebin päävalmentajaksi ja luotsasi seuran tuplamestaruuteen. Kaudella 2007–08 Dinamo oli myös musertavan ylivoimainen. Ivanković kuitenkin erosi tehtävistään tammikuussa riitauduttuaan seuran varapuheenjohtajan, Zdravko Mamićin kanssa. Hän palasi seuran päävalmentajaksi toukokuussa 2008. Pesti kesti kuitenkin vain muutaman kuukauden, sillä jo marraskuun lopulla 2008 Ivanković sai jälleen kenkää, vaikka seura johtikin Kroatian liigaa. [1]
Ivanković palasi valmennustehtäviin joulukuussa 2009 allekirjoitettuuaan kaksivuotisen sopimuksen kiinalaisseura Shandong Lunengin kanssa. [2] Kroatin johdolla Shandong voitti kaudella 2010 Kiinan Superliigan mestaruuden uudella piste-ennätyksellä. Kausi 2011 AFC Champions Leaguessa lähti kuitenkin vaisusti käyntiin ja Ivanković sai potkut toukokuussa 2011. Pian potkujensa jälkeen hänestä tuli saudiseura al-Ittifaqin päävalmentaja. [3] Hän luotsasi al-Ittifaqin neljänneksi Saudi-Arabian valioliigassa, mikä ei tyydyttänyt seurajohtoa ja Ivanković sai potkut kauden 2011/12 jälkeen. [4]
Kesäkuussa 2012 hän aloitti abudhabilaisen Al-Wahdan päävalmentajana. [5] Hän sai potkut huhtikuun lopulla 2013 seuran majaillessa seitsemäntenä Arabiemiraattien liigassa.
Syyskuussa 2013 Ivanković palasi NK Dinamo Zagrebin päävalmentajaksi. [6] Hän sai kuitenkin potkut jo lokakuun lopulla valmennettuaan seuraa vain viiden ottelun ajan. [7]
Helmikuussa 2015 Ivanković teki paluun Iraniin, kun hänestä tuli Persepolis FC:n päävalmentaja. [8] Ivankovićin johdolla kaksi Iranin mestaruutta voittanut Persepolis selvitti kaudella 2016/17 tiensä AFC Champions Leaguen välieriin ja kaudella 2017/18 ensimmäistä kertaa seuran historiassa loppuotteluun. Finaalissa Persepolis taipui japanilaiselle Kashima Antlersille yhteismaalein 2–0.[9] Ivanković jätti Persepolisin kesällä 2019 luotsattuaan joukkueen kolmesti Iranin mestariksi.[10]
Persepolisista lähtönsä jälkeen Ivanković jatkoi uraansa Al-Ahlin valmentajana Saudi-Arabiassa kaksivuotisella sopimuksella.[11] Seura erotti hänet kuitenkin jo syyskuussa 2019.[12]
Tammikuussa 2020 Ivankovićista tuli Omanin maajoukkueen päävalmentaja.[13]
Meriitit valmentajana
Lähteet
Aiheesta muualla
